Terve.fi

Näin stressi muuttaa aivojasi


Stressi voi vaikuttaa emotionaaliseen, henkiseen kuin fyysiseenkin hyvinvointiin. Lue miten stressin vaikuttaa aivoihisi.

Stressi voi muuttaa aivojen kemiallisia reaktioita ja vaikuttaa muistiin sekä oppimiseen. Stressaavat reaktiot saattavat johtaa aivosolujen kuolemaan ja vaikuttaa haitallisesti muihinkin tärkeisiin aivojen toimintoihin.

Ihmiset ajattelevat stressiä yleensä välittömänä ongelmana: se tekee olon ärtyisäksi, ahdistuneeksi, jännittyneeksi ja unohtelevaiseksi. Tämä on kuitenkin vain osa ongelmaa, sillä stressillä voi olla myös vakavia vaikutuksia fyysiseen, henkiseen sekä emotionaaliseen hyvinvointiin.

Huffington Post esitteli nämä neljä tapaa, joilla stressi vaikuttaa aivoihimme:

1. Stressi voi laukaista kemiallisia muutoksia, jotka tekevät sinusta äkäisen

Useimmat meistä eivät ole mitään miellyttävää seuraa stressaantuneina, sillä meistä tulee ärtyisiä ja kärttyisiä. Paineen alla monet muuttuvat hermostuneiksi ja unohtelevaisiksi, mikä voi olla merkki stressin haitallisista vaikutuksista aivoihin.

Ranskalaistutkijat löysivät entsyymin, joka stressin laukaisemana hyökkää sellaisen aivojen hippokampuksessa elävän molekyylin kimppuun, joka on vastuussa synapsien säätelystä. Kun synapsit muuttuvat, hippokampuksessa tapahtuu vähemmän hermostollisia yhteyksiä.

2. Krooninen stressi saattaa kutistaa aivoja

Stressaavat tapahtumat voivat vahingoittaa aivojen muisti- ja oppimiskapasiteettia vähentämällä harmaan aineen määrää niillä aivojen alueilla, jotka ovat yhteydessä tunteisiin, itsehillintään ja fysiologisiin toimintoihin.

Vuonna 2008 tehdyssä hiiritutkimuksessa havaittiin, että jopa lyhytaikainen stressi voi johtaa kommunikaatio-ongelmiin aivosoluissa niillä alueilla, jotka ovat yhteydessä muistiin ja oppimiseen.

3. Yksikin stressaava tapahtuma voi tappaa aivosoluja

Oppiessamme uutta tietoa luomme jatkuvasti uusia hermosoluja hippokampuksessa eli siinä aivojen osassa, joka on yhteydessä oppimiseen, muistiin ja tunteisiin. Jatkuva stressi voi kuitenkin pysäyttää uusien hermosolujen syntymisen, ja se saattaa myös vaikuttaa hippokampussolujen yhteysnopeuteen. Lisäksi eläintutkimuksissa on havaittu, että yksikin sressaava tapahtuma voi tuhota juuri hippokampuksessa syntyneet hermosolut.

4. Stressi voi häiritä muistia laukaisemalla aivojen uhkareaktion

Samalla, kun stressin synnyttämä kortisoli-hormoni estää hippokampuksen toimintaa, se kasvattaa mantelitumakkeen kokoa ja lisää sen aktiivisuutta. Mantelitumake sijaitsee aivoissa ja on emotionaalisten reaktioiden ja motiovaation pääkeskus. Se on vastuussa pelon prosessoinnista, uhkatilanteen arvioinnista ja taistele tai pakene -reaktiosta. Lisääntynyt aktiivisuus mantelitumakkeessa tarkoittaa sitä, että ihminen on jatkuvasti valmistautunut lähestyvään uhkaan, mikä voi vaikuttaa kykyyn ottaa vastaan uutta informaatiota. Tällainen tilanne saattaa myös kärjistää emotionaalisia reaktioita.

Lähde: Huffington Post

Julkaistu: 18.11.2014