Terve.fi

Lähes 3 000 alle kolmekymppistä jää vuosittain eläkkeelle

Lähes 3 000 alle kolmekymppistä jää vuosittain eläkkeelle
Nuoret aikuiset voivat Suomessa huonosti. Joka päivä 7–8 alle kolmekymppistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Useimmiten työkyvyttömyyteen ajavat mielenterveysongelmat, uutisoi Yle.
Julkaistu: 16.10.2014

Nuoret aikuiset voivat Suomessa huonosti. Joka päivä 7–8 alle kolmekymppistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Useimmiten työkyvyttömyyteen ajavat mielenterveysongelmat, uutisoi Yle.

Ongelmat paisuvat jatkuvasti

Menestymispaineet rasittavat eniten. Myös epävarmuus työn saannista huolestuttaa ja pelottaa.

Sosiaaliset tilanteet ovat monille kauhistus ja lisäävät ahdistusta entisestään.

Vaikka nuorten aikuisten huolet eivät välttämättä tunnu sen suuremmilta kuin muillakaan, on heillä tavallisesti monia erityyppisiä ongelmia.

– Nuoret ovat hurjan huonokuntoisia, monella on vakava masennusdiagnoosi, kertoo SOS-kriisikeskuksen johtaja Outi Ruishalme Ylelle.

Työttömyys, päihteiden väärinkäyttö ja yhteiskunnan rattaista tipahtaminen musertaa.

Työkyvyttömyys yleistyy

Kun muutama vuosi takaperin työkyvyttömyyseläkkeelle jäi päivittäin viisi nuorta aikuista, on luku nyt jo lähellä kahdeksaa. Kolmella neljästä syynä ovat vakavat mielenterveysongelmat ja monesti myös näiden yhdistelmät.

– Tavallisimpia ovat masennus ja siihen liittyvät mielenterveysongelmat, kertoo Ylen haastattelema johtaja Matti Hynninen Kelan työkyvyttömyyseläkkeiden ratkaisukeskuksesta.

Monet myönnetyistä nuorten eläkkeistä ovat määräaikaisia kuntoutustukia, joita uusitaan tarvittaessa muutaman vuoden välein.

– Selvästi alle kolmekymppiselle en näe pysyvää eläkettä missään nimessä edes vaihtoehtona, kertoo Oulun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) psykiatri Esko Jalkanen.

Avun tarvitsijoiden määrä kasvaa

Oululaisten yliopisto-opiskelijoiden psykiatrisen hoidon tarve on kivunnut neljästä prosentista seitsemään Jalkasen uran aikana.

– Ennen meillä oli aikaa ja resursseja tarjota psykoterapiaa, mutta kun kysyntä on kasvanut, voimme tarjota enää arviointijakson ja sitten ohjata asiakkaan eteenpäin, Jalkanen kertoo.

Korkeakouluopiskelijat eivät ole herkimmin työkyvyttömyyseläkeuhan alla, mutta heitäkin Jalkanen on muutaman kerran uransa aikana tavannut.

– Yleisimmin opiskelijat kuitenkin kärsivät masennuksesta ja erilaisista pakko-oirehäiriöistä, kuten paniikkihäiriöistä, Jalkanen paljastaa.

Elämänrytmi hukassa

Monilla nuorilla on elämänrytmi hakusessa. Se heijastuu kaikkeen.

– Nukkumaan mennään vasta kahden tai kolmen aikaan yöllä. Väsymys vaikuttaa opiskeluiden etenemiseen, mikä puolestaan voi aiheuttaa ahdistusta ja riittämättömyyden tunnetta. Tällä voi olla jatkuessaan vakaviakin seuraamuksia, Jalkanen päättää.

Lähde:

Psykiatri Esko Jalkasen haastattelu 3.10.2014

Lue myös:

2 kommenttia