Terve.fi

Masennuslääkkeitäkö liian kepein perustein?

Masennuslääkkeitäkö liian kepein perustein?
Tarvitseeko lievästi masentunut lääkkeitä? Onko masennus ylipäänsä aina sairaus, joka pitää hoitaa vai normaaliin elämään kuuluva vaihe, johon voivat auttaa esimerkiksi liikunta ja läheisten tuki?
Julkaistu: 1.9.2014

Tarvitseeko lievästi masentunut lääkkeitä? Onko masennus ylipäänsä aina sairaus, joka pitää hoitaa vai normaaliin elämään kuuluva vaihe, johon voivat auttaa esimerkiksi liikunta ja läheisten tuki?

-Mielenterveysongelmia tulee hoitaa siten, että otetaan huomioon ihminen kokonaisuutena. Lääkkeitä voidaan tarvita silloin, kun niistä on apua ja ne ovat hyödyllisiä. Mutta kaikki ihmisen henkisen pahoinvoinnin tulkitseminen aivotoiminnan häiriöksi ja pillerien määrääminen kaikkiin ongelmiin on sekä virheellistä että vahingollista, kommentoi Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja, psykologi ja psykoterapeutti Tuomo Tikkanen.

Sitaatti on peräisin Psykologiliiton kutsusta tilaisuuteen, jossa puhutaan mielenterveydestä ja medikalisaatiosta.

Luennoitsijaksi 1.9. järjestettävään tilaisuuteen tulee muun muassa pohjoismaisen Cochrane-keskuksen, riippumattoman tutkijaverkoston, johtaja Peter C. Gøtzsche, joka on kärkevästi kritisoinut mielenterveysongelmien hoitamista pelkillä lääkkeillä. Häneltä ilmestyi tänä vuonna suomeksi kirja Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus.

Hänen lisäkseen tilaisuudessa puhuvat psykiatrian professori Erkki Isometsä ja psykoterapian professori Jaakko Seikkula.

Apua – mutta myös haittaa?

Tutkimukset osoittavat, että lievässäkin masennuksesta lääkkeet voivat auttaa jonkin verran, sanoo masennuksen Käypä hoito suositustyöryhmän puheenjohtaja Erkki Isometsä Helsingin Sanomissa.

Masennuslääkkeitä saatetaan kuitenkin Isometsän mukaan määrätä liian hätäisesti ja kevyin perustein. Lääkkeiden syömistä saatetaan tarpeettomasti jatkaa, kun seuranta jää retuperälle.

Seikkula kuvailee Helsingin Sanomissa, että masennuslääkkeiden käyttö voi olla tehotonta tai jopa haitallista: elimistö tottuu lääkkeisiin, minkä jälkeen lääkkeiden lopettaminen voi hänen mukaansa jopa pahentaa oireita.

Psykologiliiton mukaan noin 400 000 suomalaista syö masennuslääkkeitä.

“Surusta selviämiseen ei tarvita lääkkeitä”

-Suru kuuluu ihmisen elämään. Surusta selviämiseen ei tarvita lääkkeitä tai terapiaa, vaan ymmärrystä ja aikaa, toteaa dosentti, Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen Käypä hoito -sivustolla.

Käypä hoito suosituksen mukaan depression hoitoon kuuluvat tuki, lääkehoito, psykoterapia tai niiden yhdistelmä. Vaikeassa depressiossa myös muut hoitomuodot ovat mahdollisia. Surun hoitoon Käypä hoito -suositus ei ota kantaa.  

Depression Käypä hoito -suosituksessa linjataan näin

11.10.2013

Masennustilan akuuttihoidossa keskeisimpiä hoitomuotoja ovat masennuslääkkeet ja vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat, myös lievissä ja keskivaikeissa tapauksissa. Yhtäaikainen käyttö tehokkaampaa kuin lääkitys tai psykoterapia yksinään.

-Lääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon kasvaa sitä tärkeämmäksi, mitä vaikeampi masennus on.

-Hoidon tehtäviin kuuluvat keskeisinä myös elämäntilanteen kartoitus ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen.

-Liikuntaa voi suositella osana hoitoa, ellei ole lääketieteellisiä vasta-aiheita.

-Potilas tarvitsee seurantaa akuuttijakson aikana. Toipumisen jälkeen seurantaa pitää jatkaa noin puolen vuoden ajan, koska uusiutumisen riski on iso.

-Masennusdiagnoosi ja normaali surureaktio läheisen kuolemaan liittyen erotetaan toisistaan. Joskus raja näiden välillä ei kuitenkaan ole selkeä.

Pilleripakettiko kouraan liian kevyn perustein? Voit rullata alas ja kertoa mietteesi masennuksen hoidosta.

Lue myös:

Kommentoi »