Sydäninfarkti: Suomessa hoitotulokset laahaavat, kertoo vertailu

Otetaan luupin alle rintasyöpä, sydäninfarkti, aivoinfarkti, lonkkamurtuma sekä erittäin pienipainoisten ja ennenaikaisten keskosten hoito ja hoitotulokset seitsemässä Euroopan maassa. Moniko on elossa vuoden kuluttua?

Pääosin hyvällä tolalla ollaan Suomessa, rinta rinnan Ruotsin ja Norjan kanssa – paitsi, kun tullaan Suomen mustaan pisteeseen.

Kuolleisuus sydäninfarktiin on Suomessa paljon korkeampaa kuin Ruotsissa ja Norjassa. Parhaalla alueella Suomessa tämä kuolleisuus on yhtä suurta kuin huonoimmalla alueella Ruotsissa ja Norjassa.

Norjan heikoimmalla alueella sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus on 15 prosenttia vuoden kuluessa sairastumisesta.

Seitsemän maan vertailu

Tiedot ovat peräisin EU:n rahoittamasta EuroHOPE-tutkimuksesta. Tutkimuksessa verrattiin hoidon tuloksia viidessä eri sairaudessa vuosina 2006–2009.

Tutkimuksessa seurattiin, mitä potilaille tapahtuu vuoden kuluessa sairastumisesta. Vertailumaita olivat Suomi, Ruotsi, Norja, Hollanti, Italia, Skotlanti ja Unkari.

- Yksikään maa ei ollut paras jokaisella mittarilla mitattuna, kiteyttää tutkimuspäällikkö Timo T. Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:stä seminaariesitelmässään. THL järjesti EuroHOPE-seminaarin tiistaina 10.6.2014.

- Eri laatumittarit antavat hoidon laadusta erilaisen kuvan, tiivistää tutkija Hanna Rättö omassa esityksessään.

Muhkeita eroja

Erot olivat suuria eri maiden välillä. Myös maiden sisällä oli isoja eroja eri alueiden ja eri sairaaloiden välillä.

Pääosin hyviä hoitotuloksia saatiin Italiassa, Norjassa ja Ruotsissa. Hollanti asettui keskikastiin. Skotlannin sijoitus vaihteli potilasryhmittäin. Unkarissa taas tulokset olivat heikompia kuin muissa maissa. Tätä selitetään maan taloudellisella tilanteella, joka näkyy myös potilaiden yleistilassa.

Ruotsissa ja Norjassa kuolleisuus ylipäänsä oli pienintä, mutta Skotlanti pärjäsi parhaiten pienten keskosten kuolleisuusluvuissa.

Ja kuten sanottua, Suomi pärjäsi muuten Ruotsin ja Norjan veroisesti, mutta jäi niistä rutkasti jälkeen sydäninfarktin hoitotuloksissa.

Mikä syynä eroihin?

- Hoidon laatuerojen syihin päästäisiin pureutumaan Suomessa paremmin, jos potilaan tilaa ja tehtyjä toimenpiteitä koskevat tiedot olisi kirjattu hoitorekistereihin kattavasti ja samoin perustein, sanoo tutkimusprofessori Unto Häkkinen THL:n tiedotteessa.

- Suomen sinänsä erinomaisiin rekistereihin kirjataan sivudiagnooseja ja toimenpiteitä huomattavasti vähemmän kuin muissa maissa.

Standardoidusta tiedonkeruusta pitää saada rutiinia, jotta voidaan parantaa kansainvälisiä vertailuja, huomautetaan myös Lancetissa keväällä ilmestyneessä artikkelissa, jossa käsitellään EuroHOPE-tutkimusta.

Ennen kuin hyvin suoriutuvista naapureista voidaan ottaa oppia, pitää löytää todelliset syyt hoitotulosten eroihin, todetaan Lancetissa.

Vaikuttaako rahoitusjärjestelmä tuloksiin?

EuroHOPE-tutkimuksessa ei havaittu, että terveydenhuollon rahoitustapa selittäisi hoidon laatueroja. Hyviä ja huonoja tuloksia saatiin, olipa rahoitusjärjestelmä sitten veropohjainen tai sairausvakuutusjärjestelmään perustuva.

-Rahoitusjärjestelmä ei tuo vakautta annettuun hoitoon tai saavutettaviin hoitotuloksiin, summaa tutkimuspäällikkö Timo T. Seppälä THL:stä.

Myöskään sairaaloiden tuottavuuden ja hoidon laadun välillä ei havaittu tutkimuksessa yksiselitteistä yhteyttä.

Sen sijaan bruttokansantuote ja hoitotulokset näyttävät olevan kytköksissä toisiinsa. Suomessa ja Unkarissa kävi ilmi, että kun alueen BKT asukasta kohden on korkeampi kuin muualla, ovat myös sydäninfarktin hoitotulokset paremmat.

Lähteet: THL:n tiedote, THL:n seminaarin esitykset 10.6.2014, EuroHOPE, The Lancet

Lue myös:

Ensiohjeita vainajan omaisille