Diabetes on uhka myös näkökyvylle

Liian korkea verensokeri vaurioittaa verisuonten seinämiä koko elimistössä. Tällöin seinämät eivät enää pidä verta ja sen ainesosia sisällään, vaan niitä siivilöityy suonten ulkopuolelle. Lisäksi hapen kulku huononee ja pienet verisuonet voivat mennä tukkoon.

Diabeteksella on monia silmävaikutuksia, jonka vuoksi jokaisen diabeetikon tulisi tarkistuttaa silmänsä vuosittain.

Silmämuutosten ilmaantumiseen vaikuttaa sokeritasapainon lisäksi mm. murrosiän jälkeen sairastetun ajan pituus. Tyypin 1 diabeetikoilla ei varhaisvaiheessa ole silmämuutoksia, mutta aikuistyypin (tyyppi 2) diabeetikoilla niitä on jo 30 %:lla siinä vaiheessa kun tauti todetaan.

Muutokset tapahtuvat hitaasti

Eräs diabeteksen tunnetuimmista liitännäissairauksista on retinopatia eli verkkokalvosairaus. Se kehittyy hitaasti ja voi olla pitkään oireeton.

Verkkokalvon muutokset, yleisimmin verenvuodot ja turvotus, voivat huonontaa keskeistä näöntarkkuutta, mikäli ne sijaitsevat tarkan näön alueella.

Muutokset voivat olla ohimeneviä, mutta joskus verisuonten seinämien läpi tihkuvat valkuaisaineet ja rasvakertymät aiheuttavat pysyvästi näkökykyä huonontavia arpia verkkokalvolle.

Vaurioituneista verisuonista voi kasvaa heikkoseinämäisiä uudissuonia, joista voi vuotaa verta lasiaiseen. Uudissuonet voivat arpeutua ja pahimmillaan johtaa verkkokalvon irtoamiseen.

Silmänpohjamuutokset voivat uhata näkökykyä ja sen vuoksi niitä seulotaan silmänpohjakuvauksin, jotka yleensä järjestetään omassa terveyskeskuksessa.

Verkkokalvolla tapahtuvien muutosten lisäksi korkea sokeri vaikuttaa silmän valoa taittaviin rakenteisiin. Verensokerin aineenvaihduntatuotteet kertyvät silmän linssiin eli mykiöön. Jos aineenvaihduntatuotteita on paljon, linssi voi turvota ja sen taittovoimakkuus muuttua väliaikaisesti.

Iän myötä kaikille ilmaantuva harmaakaihi kehittyy diabeetikoille nopeammin kuin terveille.

Korkea verensokeri vaikuttaa sarveiskalvoon ja joskus myös silmänliikuttajalihaksiin. Sarveiskalvon tunto huononee ja uusiutuminen heikentyy, jolloin silmän pinta on alttiimpi vaurioille. Silmänliikuttajalihasten ohimenevät halvaukset aiheuttavat kaksoiskuvia, jotka yleensä korjautuvat itsekseen muutamien kuukausien kuluessa.

Voiko silmämuutoksia ehkäistä

Paras keino ehkäistä diabeteksen aiheuttamia silmämuutoksia on pitää verensokeri tasaisena ja huolehtia myös verenpaineen pysymisestä normaalitasolla.

Tupakoinnin lopettaminen on erityisen hyödyllistä diabetespotilaille.

Mikäli verkkokalvolle kasvaa uusia verisuonia, on laserhoito yleensä tehokasta. Tarkan näön alueen muutoksia voidaan laserin lisäksi hoitaa silmän sisään pistettävillä, uudisverisuonten kasvua hillitsevillä lääkkeillä.

Harmaakaihileikkauksessa silmän oma linssi voidaan vaihtaa tekomykiöön, jolloin mahdollistetaan valon esteetön kulku verkkokalvolle ja siten näöntarkkuuden parantuminen.

Diabetes vaikuttaa silmiin