Pahimmillaan eteisvärinä voi johtaa aivohalvaukseen.
Suomessa on tällä hetkellä noin 100 000 eteisvärinää sairastavaa ihmistä. Jos diabeteksen ja lihavuuden lisääntyminen jatkuu nykyistä vauhtia, eteisvärinäpotilaiden määrä kasvaa nopeasti.
- Eteisvärinä aiheuttaa potilaalle sydämentykytystä ja epäsäännöllistä rytmiä. Riskitekijöitä sairauden puhkeamiseen ovat sydänsairaudet, kohonnut verenpaine, diabetes ja sepelvaltimotauti. Myös sydämen vajaatoiminnassa eteisvärinä on hyvin tavallinen, ja näiden kahden sairauden yhdistelmä on erittäin vaarallinen, kertoo lääkäri Pekka Raatikainen.
Eteisvärinä on siitä petollinen sairaus, että se saattaa olla täysin oireeton, tai oireet voivat olla niin vähäisiä, ettei niitä huomaa. Yleensä potilaan pulssi tuntuu nopealta ja epäsäännölliseltä, minkä lisäksi voi tulla hengenahdistusta ja rintakipua.
Raatikaisen mukaan mahdollisten oireiden seuraamiseen on kuitenkin kaksi helppoa kotikonstia.
- Jos sydän tuntuu lyövän nopeasti ja epäsäännöllisesti, kannattaa opetella tunnustelemaan pulssia ranteesta tai kaulalta. Toinen konsti on verenpaineen mittaaminen: jos mittari ei suostu mittamaan tai näyttää error-viestiä, syke voi olla liian epätasainen, mikä on merkki eteisvärinästä, hän sanoo.
- Pulssin ja verenpaineen mittaamisella kotona voitaisiin tunnistaa oireeton tai vähäoireinen eteisvärinä ajoissa ja välttää siitä johtuvia aivohalvauksia.
Sairaus on hoidettavissa lääkityksellä
Kuten kaikkien sydämeen liittyvien oireiden yhteydessä, myös eteisvärinää epäillessä on syytä mennä lääkärille.
- Lääkärissä tehdään sydänfilmitutkimukset, joiden perusteella pystytään tekemään diagnoosi. Sairaus on hoidettavissa muun muassa lääkityksen avulla, lääkäri Pekka Raatikainen kertoo.
Eteisvärinän hoidossa tärkeässä roolissa on perussairaudenhoito: verenpaine, diabetes ja sydämen vajaatoiminta pitää hoitaa hyvin, ja ylipainoa tulee välttää. Lisäksi pyritään hoitamaan sydämen epätasaista rytmiä.
Raatikaisen mukaan tärkein eteisvärinäpotilaan hoito on verenohennuslääkitys. Sillä estetään veren hyytymistä ja tukoksia, jotka voivat johtaa aivohalvaukseen. Nykyään saatavilla on perinteisen verenohennuslääkkeen lisäksi myös uuden sukupolven verenhyytymistä estäviä lääkkeitä. Näitä uusia lääkkeitä käyttävien ei tarvitse käydä lääkityksen takia kuukausittaisissa laboratoriomittauksissa.
Kainaloon: ”Lapset käskevät rauhoittumaan, mutta enhän minä osaa”
Kun mies on parhaassa iässä ja hyvässä fyysisessä kunnossa, sydänongelmat tuntuvat aika kaukaiselta asialta. Siksi Kurt Taxell kuvaileekin ”aikamoiseksi pommiksi” eteisvärinädiagnoosia, jonka hän sai juuri ennen viisikymppisiään.
- Sairaus löytyi vähän kummallisella tavalla. Jouduin polvitähystykseen, ja anestesialääkäri kysyi, että tiedänkö, että minulla on rytmihäiriö. Enkä minä tiennyt! Taxell kertoo.
Eteisvärinä löydettiin vuonna 2000.
- Kyllähän tämä muutti ajatusmaailmaa. On tärkeää, että hoidan itseäni, ja kun hoidan, tiedän, ettei ongelmia tule enää. Tällä hetkellä sairautta hoidetaan lääkityksellä ja siihen tulevat vielä kontrollikäynnit päälle.
Alkujärkytyksen jälkeen sekä Kurt Taxell että hänen perheensä ovat oppineet elämään eteisvärinän kanssa.
- Lapset sanovat joskus, että isä, pitää ottaa rauhallisesti. Mutta enhän minä osaa, Taxell nauraa.
- Yritän elää normaalia elämää eikä tämä vaikuta arkeen, kunhan vain muistaa huolehtia lääkityksestä. Päivittäin normaalissa työssä ja arjessa tätä ei tule edes mietittyä.
Lähde: Pfizer Oy:n tiedote 10.9.2013
Lue myös:
