Niillä tuoreilla hoitajilla, jotka kokivat kosolti verbaalista veitsenkäyttöä, oli muita matalampi tyytyväisyys työhönsä. He olivat myös heikommin sitoutuneita organisaatioonsa eivätkä aikoneet jäädä nykytyöhönsä yhtä usein kuin muut.
Sairaaloissa ankeampaa
Sanallista kiusaamista kokeneet hoitajat työskentelivät muita useammin sairaalaympäristössä ja sairaaloissa, joille yhdysvaltalainen hoitajajärjestö American Nurses Credentialing Center (ANCC) ei ole myöntänyt sikäläistä Magnet-tunnustusta hyvästä hoitotasosta.
Syntyykö kehnossa työympäristössä enemmän sanallista kiusaamista kuin muualla? Vai onko niin, että mitä enemmän on rumaa puhetta, sitä huonommaksi työympäristö muuttuu? Tutkijoilla ei ole vastausta kysymykseen.
Yhdysvaltalaistutkimuksessa käytetään sanoja verbal abuse kuvaamaan herjaavaa puhetta kohteelle tai kohteesta.
Tutkimuksessa selvitettiin 1 407:n työuransa alussa olevan sairaanhoitajan kokemuksia. Tutkimus on julkaistu Journal of Nursing Scholarshipissä kesällä 2013.
Tutkimus: Budin, W. C., Brewer, C. S., Chao, Y.-Y. and Kovner, C. (2013), Verbal Abuse From Nurse Colleagues and Work Environment of Early Career Registered Nurses. Journal of Nursing Scholarship. doi: 10.1111/jnu.12033.
Lähteet: Wiley/Journal of Nursing Scholarship, ANCC
Lue myös:
Komentava pomo vai visionäärinen luotsi? Tutkimus kertoo, mikä toimii
