Terve.fi

Työpaikkakiusattuja on Suomessa eniten koko Euroopan alueella



Työpaikkakiusattuja on Suomessa eniten koko Euroopan alueella

Onko sinua kiusattu työpaikalla? Työpaikkakiusaaminen on Suomessa yleisempää kuin muissa Euroopan maissa.

Suomessa työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutuu enemmän ihmisiä kuin yleisesti muissa EU-maissa. Työterveyslaitoksen mukaan palkansaajista noin kuusi prosenttia eli 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena. Sekä eurooppalaisten että kotimaisten työolotutkimusten mukaan jopa joka viidettä työntekijää on vähintään joskus kiusattu työpaikalla, kertoo Yle.

Työpaikkakiusatuksi joutuu useimmiten nainen.

Suomessa työpaikkakiusaamiselle altistuu peräti kaksi kertaa enemmän henkilöitä kuin muissa Euroopan maissa. EU 27 -tilaston mukaan Suomen jälkeen eniten työpaikkakiusaamista on Hollannissa, Irlannissa, Belgiassa ja Ranskassa. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa kiusaamista esiintyy huomattavasti vähemmän, ja esimerkiksi Ruotsissa työpaikkakiusattujen määrä on vain neljäsosa Suomen luvuista.

Kiusaaminen on tyypillistä kunnan ja valtion naisvaltaisilla aloilla, kuten terveydenhoidossa, sosiaalialalla ja opetustoimessa. Kiusaamista ilmenee keskimääräistä useammin muun muassa sellaisilla työpaikoilla, joissa on yleisesti huono ilmapiiri, joilla työntekijät kilpailevat keskenään tai joissa esiintyy runsaasti stressiä sekä työpaikoilla, joissa on uhkaa, epävarmuutta ja epätietoisuutta.

Työpaikkakiusaamista on monenlaista

Työpaikkakiusaaminen ei välttämättä aina ole vain haukkumista ja alistamista. Työterveyslaitoksen mukaan kiusaamiseksi luetaan jatkuva ja toistuva

  • kohtuuttoman työmäärän vaatiminen, kohtuuttomien aikataulujen antaminen
  • kokouksiin kutsumatta tai tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen
  • osaamisen ja kykyjen kannalta vaatimattomien tehtävien antaminen
  • sosiaalinen eristäminen
  • huutaminen, haukkuminen ja solvaaminen
  • loukkaavien kommenttien esittäminen
  • pilkkaaminen, naurunalaiseksi saattaminen, nöyryyttäminen
  • mustamaalaaminen ja perättömien tietojen levittäminen
  • aiheeton arvostelu ja väärien syytösten esittäminen
  • mielenterveyden kyseenalaistaminen.

TTL:n mukaan kiusaaja on useimmin yksi tai useampi työtoveri, ja toiseksi yleisimmin lähiesimies.

Työpaikkakiusaamisella vakavia terveydellisiä seurauksia kiusatulle

Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia kiusatulle. Åbo Akademissa tehdyn väitöstyön mukaan työpaikan konflikteilla ja kiusaamisella on vahva yhteys työntekijöiden loppuun palamisessa. Väitöstutkimuksessa selvisi myös, että kiusaamisen ja loppuunpalamisen esiintyvyys kasvoi iän mukana.

Kiusatuksi joutuminen altistaa myös vahvasti masennukselle. Työterveyslaitoksen tutkija Mika Kivimäen tutkimuksen mukaan työpaikkakiusaamisen uhriksi joutuneilla on jopa nelinkertainen riski sairastua masennukseen. Lisäksi ennestään masentuneet joutuvat Kivimäen tutkimuksen perusteella myös muita useammin kiusatuiksi. Yle puolestaan uutisoi eilen, että jopa noin puolet kaikista masennustapauksista on jollakin tavalla yhteydessä työhön.

Pahimmillaan työpaikkakiusaaminen musertaa kiusatun henkisen ja fyysisen terveyden, ja lisää merkittävästi kiusatun itsemurhariskiä.

Työpaikkakiusaamisella on suuria taloudellisiakin vaikutuksia. Työpaikkakiusaaminen lisää työntekijöiden sairauspoissaolojen ja varhaiseläkkeiden määrää. Nämä ovat merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä.

Katso video kiusatun kokemuksista

Ylen aamu-tv haastatteli eilen työpaikkakiusaamisen kohteeksi joutunutta Ilona Korhosta, joka kirjoitti kokemuksistaan myös kirjan.

Katso video Ylen aamu-tv:n lähetyksestä.

Lähteet: Työterveyslaitos, Åbo Akademi, Yle, Wikipedia

Julkaistu: 15.9.2010