Terve.fi

Isi on nyt vähän väsynyt

Synnytyksen jälkeinen masennus on sairaus, joka koskettaa noin 10 % synnyttäneistä naisista. Ilmiö on herättänyt viime vuosina laajaa keskustelua ja ongelmaan osataan nykyisin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Mutta entä jos perheessä masentuukin isä?

Luultua yleisempää

Yli puolella synnyttäneistä naisista esiintyy välittömästi synnytyksen jälkeen lievää masennusta (baby blues, synnytyksen jälkeinen herkistyminen), joka on voimakkaimmillaan 3-5 päivää synnytyksen jälkeen ja lievenee itsestään parin viikon kuluessa. Yleensä oireet rinnastetaan uuteen elämäntilanteeseen liittyviin sopeutumisvaikeuksiin. Hormonitasojen vaihtelua pidetään myös lähes itsestään selvänä oireita selittävänä tekijänä, vaikka tähän mennessä yhteyttä hormonipitoisuuksien ja masennuksen välillä ei olekaan havaittu. Neuvoloissa ja perhevalmennuksessa ilmiöön on jo pitkään osattu suhtautua ymmärryksellä ja sen ehkäisyyn on tarjolla keskusteluapua ja tukiverkostoja.

Naisen raskaus on kuitenkin myös tulevalle isälle suuri mullistus ja etenkin isien negatiiviset tunteet jätetään usein huomiotta. Masennusoireista kärsii raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen jopa 10 % miehistä. Tilan pitkittyessä puhutaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, johon sairastuu 4 % tuoreista isistä. Miehen masennus puhkeaa yleensä aivan raskauden loppuvaiheessa tai lapsen syntymää seuraavien 3-6 kuukauden aikana.

Mikä miestä painaa?

Yleisin syy miesten synnytyksen jälkeiseen masennukseen on kumppanin kärsimä masennus. Isän rooli ei rajoitu pelkästään lapseen: jos äiti kärsii väsymyksestä tai masennusoireista, on isän otettava vastuulleen lapsen lisäksi äidistä huolehtiminen. Tämän vuoksi usein vasta äidin oireiden helpottaessa tunnistetaan isän masennusoireet.

Masennusoireet saattavat näyttäytyä myös riskikäyttäytymisenä, kuten päihteiden käyttönä. Toisaalta päihteiden, erityisesti alkoholin, käyttö on itsessään erityisen suuri masennuksen riskitekijä. Joka kolmas pienten lasten isä on luokiteltavissa alkoholin riskikäyttäjäksi eli heillä on alkoholin käyttöön liittyviä terveysriskejä tai sosiaalista haittaa.

Kolmas pyörä jo raskausaikana

Miehet eivät koe raskauden mukanaan tuomia muutoksia kehoon, kuten hormonitoiminnan mullistumista tai sikiön ja äidin välistä vuorovaikutusta. Miehille on tyypillistä, että lapsen saaminen konkretisoituu vasta lapsen saavuttua maailmaan, kun taas nainen jo sikiön liikkeet tuntiessaan havahtuu sisällään kasvavaan ihmiseen. Miehen elämä mullistuu siis yhdessä hetkessä syntymän yhteydessä, kun naisella on ollut mahdollisuus varautua muutokseen koko raskausajan. Erityisen lamauttavia ovat tilanteet, joissa vastuu ja työmäärä kohoavat merkittävästi, esimerkiksi monikkoraskaus tai lapsen krooninen sairaus. Tällöin masennusriski on erityisen suuri.

Parisuhteen ongelmien on todettu lisääntyvän huomattavasti ensimmäisen lapseen synnyttyä. Lapsen myötä lisääntynyt arjen työmäärä väsyttää, ja samalla parisuhteen osapuolten on löydettävä uudet roolit isänä ja äitinä. Moni isä kokee jäävänsä äidin ja lapsen suhteen ulkopuolelle, mihin liittyy voimakkaasti miesten kokema mustasukkaisuus ja tunne parisuhteen ongelmista. Ongelma tulee usein yllätyksenä, sillä siihen ei osata varautua etukäteen. Toisinaan syytökset saattavat kohdistua lapseen, joka on muuttanut naisen vaimon roolista äidiksi. Intimiteetin väheneminen ja seksuaalisuuden yksipuolistuminen ovat tyypillisiä lapsiperheen kohtaamia ilmiöitä. Monet miehet kokevat naisen muuttuneen ruumiinkuvan epäkiihottavana. Seksin harrastamista raskauden aikana myös vierastetaan ja jopa vältetään turhaan. Naisen rinnat puolestaan muuttuvat ”lapsen omaisuudeksi”, ja niiden koskettelua pidetään luvattomana. Nainen saattaa tuntea aiempaa herkemmin fyysistä kipua seksin aikana, mikä vähentää miehen rohkeutta ilmaista fyysisyyden kaipuutaan ennestään.

Isäkin tarvitsee tukea ja kannustusta

Miehen uusi rooli isänä usein hämmentää ja aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Nykyään yhä useampi mies jää vuorostaan kotiin hoitamaan vauvaa, kun äiti palaa takaisin työelämään. Epärealistiset odotukset vauva-arjesta saattavat aiheuttaa masennusoireita ja ahdistusta. Vauvan syntyminen ei kuitenkaan yleensä yksistään selitä masennusta aiheuttavaa elämänmullistusta, vaan ahdistusta miehissä aiheuttaa myös muuttunut taloudellinen tilanne ja parisuhde. Masennuksen saattaa myös laukaista jo pelkkä äärimmilleen päässyt väsymys. Pienten lasten vanhemmat saavat usein riittämättömästi unta, mikä johtaa helposti erityisesti työssäkäyvien isien uupumiseen.

Vielä tänäkin päivänä tyttölasten leikit ja sosiaalistaminen johtavat siihen, että tytöt oppivat hoivaamaan ja käsittelemään tunteitaan poikia aiemmin. Joillakin miehillä ensimmäinen kosketus hoivataitoihin saattaakin tulla esikoislapsen käsittelyn yhteydessä. Puutteelliset tunnetaidot vaikeuttavat monimuotoisten tunteiden käsittelyä ja sitä kautta vanhemmuuden kokemista. Vaikeudet tulkita lapsen viestejä ja kyvyttömyys tyydyttää lapsen tarpeet rasittavat miestä paljon naista voimakkaammin. Äiti saattaa myös vahvistaa isän tuntemaa kyvyttömyyttä käytöksellään ja kyseenalaistamalla isän hoivataidot.

Apua keskustelusta ja lääkehoidosta

Masennuksen keskeisin oire on pitkäkestoinen mielialan lasku. Tämän lisäksi esiintyy mielenkiinnottomuutta, toimeliaisuuden puutetta ja uupumusta. Oireina saattaa esiintyä myös ahdistuneisuutta, ruokahalun ja unen muutoksia, itkuisuutta, ärtyneisyyttä, keskittymiskyvyn muutoksia ja itsetuhoisuutta.

Lähin apu epäillessä isän masennusoireita on neuvolassa, jossa asia voidaan ottaa puheeksi rutiinikäynnin yhteydessä. Lääkehoidon rinnalla keskustelu ja erilaiset tukimuodot ovat tärkeitä. Toisin kuin naisten, miesten on vaikeampi puhua vanhemmuuteen liittyvistä negatiivisista tunteista. Tämän vuoksi isille tulisi tarjota mahdollisimman monipuolisia keinoja päästä käsittelemään vanhemmuuden tuomia tunteita. Negatiivisten tunteiden käsittely nousee ratkaisevan tärkeäksi ja niiden normalisoiminen auttaa isiä hyväksymään tunteensa. Miestä on myös tärkeä kehottaa pohtimaan tunteitaan, niiden alkuperää ja tarkoitusta.

Jatka keskustelua keskustelupalstalla!

Kirjoittajat:

Riina Kortesoja, kätilöopiskelija ja Laura-Emilia Sääksniemi, kätilöopiskelija, Oulun seudun ammattikorkeakoulu

Lehtori, TtM, Pia Mäenpää ja kätilö, TtM,  Ulla Paananen

Julkaistu: 21.3.2013
Kommentoi »