Terveys

Pyörtyminen -potilasohje

Pyörtyminen (kollapsi, synkopee) tarkoittaa lyhyttä tajunnanhäiriökohtausta. Pyörtyminen aiheutuu aivojen verenkierron tilapäisestä heikkenemisestä. Mitä tehdä, jos ihminen pyörtyy? Lue tästä pyörtyneen ensiapuohjeet.

Teksti Terve Media Oy

27.6.2006 Terve.fi

Pyörtyminen eli synkopee tarkoittaa lyhyttä tajunnanhäiriökohtausta, johon liittyy lihasjänteyden menetys. Se aiheutuu aivojen verenkierron tilapäisestä heikkenemisestä. Pyörtyä voi sekä seistessä että istuessa.

Pyörtymisen syynä voi olla esimerkiksi väsymys, kuviteltu vaara, järkytys, kipu, ripulointi tai oksentelu, hikoilu, kuume, kuivuminen tai pitkään jatkunut paikallaan seisominen. Terveellä ihmisellä kyse on yleensä vaarattomasta tapahtumasta mutta taustalla voi kuitenkin olla myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus, neurologinen sairaus tai lääkitys. Pyörtyminen on oire, jonka taustatekijät tulisi arvioida ja tarvittaessa hoitaa.

Omahoito

Pyörtyneen ensiapu:

Aseta pyörtynyt makuulle ja nosta jalat koholle.
Tarkista, että pyörtynyt hengittää normaalisti, tunnustele pulssi.
Huolehdi, ettei pyörtynyt pääse vahingoittamaan itseään.
Avaa ikkunat raittiin ilman saamiseksi.
Avaa kiristävät vaatteet.
Kohtaus menee ohi normaalisti 1-2 minuutissa.

Milloin lääkäriin?

Toimita pyörtynyt kiireellisesti lääkäriin, jos:

Pyörtyminen ei mene ohi parissa minuutissa.
Pyörtymiseen liittyy muita oireita, esim. pyörtynyt kouristaa.
Tiedät, että pyörtyneellä on jokin pitkäaikaissairaus, esim. diabetes (sokeritauti) tai epilepsia.
Pyörtynyt on kohtauksen jälkeen huonovointinen eikä tunne oloaan hetken levättyään virkeäksi.