Kauneus & Terveys

3 x hyvän olon resepti



3 x hyvän olon resepti

Mistä hyvä olo elämässä syntyy? Hyvän mielen gurut neuvovat.
Teksti K&T-toimitus
Kuvat Kuvapörssi Oy, Jupiterimages

Markku Ojanen, psykologian emeritusprofessori:

Osoita ystävällisyyttä

Ystävällisyys tuottaa aina toiselle hyvää mieltä, joka heijastuu myös takaisin itselle. Toisin sanoen myönteisten asioiden toiselle tekeminen ja auttaminen tuottavat tuplailon: jo itse teon tekeminen tuntuu välittömästi hyvältä, ja myönteinen palaute antaa vielä oman lisänsä hyvään oloon.

Ystävällisyys luo myönteisyyden kehää. Jos ihminen kuljettaisi tällaista näkymätöntä kehää ympärillään, elämä olisi aika upeaa. Aina kun joku toinen tulisi kehään, hänkin saisi jollakin tavalla itselleen hyvää mieltä. Kun kehät liittyisivät yhteen, myönteisyyden kehä laajenisi edelleen. Anna hyvän kiertää -ajatus sisältää saman idean. Ystävällisyys tarkoittaa myös sydämen sivistystä ja hyviä tapoja.

Ymmärrä kiitollisuuden merkitys

Meillä on taipumus kiinnittää katse elämässä muka – ja joskus oikeastikin – huonosti oleviin asioihin. Valitamme myös herkästi. Tällöin elämässä hyvin olevat asiat jäävät huomaamatta.

Kun vähän miettii, huomaa, että todella hyvin olevia asioita on paljon. Harvoin elämä on niin kurjaa, ettei jokaisella olisi aiheita kiitollisuuteen. Aiheiden miettiminen tuottaa hyvää mieltä. Kiitollinen ihminen on myös tutkitusti onnellinen, ja onnelliset ihmiset ovat kiitollisia.

Kiitollinen ymmärtää myös sen, että elämässä on paljon asioita, joita saa lahjaksi. Ihminen on herkästi aina vaatimassa asioita kuuluvaksi itselleen. Monet asiat otetaan jopa itsestään selvinä. Yksi elämän suurimmista lahjoista ovat esimerkiksi lapset, joita kannattaisi hoitaa sen mukaan. Hyvää mieltä tuottaisi myös se, jos ihmiset kiittäisivät henkilökohtaisesti kiitollisuuden aiheita antaneita ihmisiä soitolla, kirjeellä tai sähköpostilla.

Vaali ja hoida läheisiä ja rakkaita ihmissuhteita

Jos ihmiselle on annettu sellainen lahja, että hänelle on tullut tärkeitä läheisiä ihmisiä, suhteista kannattaa pitää huolta. Kaikilla on tässä asiassa parantamisen varaa. Yhteydenpito läheisiin ja heidän huomaamisensa tulee myös itselle takaisin – auttamisen idea tuntuu tässäkin toimivan tehokkaampana hyvinvoinnin tuojana kuin keskittyminen vain itselle tekemiseen, saamiseen ja vaatimiseen.

Huolenpito voi laajentua myös muihin avun tarpeessa oleviin. Vapaaehtoistyötä tekevät ihmiset ovat keskimääräistä onnellisempia.

Älä anna yhteyksien katketa, vaan pidä niistä kiinni. Tarjoa hyvällä tavalla apua. Kuuntele, kun sitä tarvitaan. Joskus voi myös itkeä yhdessä, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat ne suhteet, joissa voi nauraa. Aito hauskanpito jättää hyvälle tuulelle.

Pirkko Lahti, psykologi, psykoterapeutti, filosofian lisensiaatti:

Ole sinut itsesi kanssa

Se tarkoittaa sitä, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet. Hyväksyminen on hyvän mielen ja hyvinvoinnin peruslähtökohta. Silloin olet myös oppinut luopumaan joistakin asioista, koska luopuminen kuuluu elämään.

Samalla ihminen on kuitenkin aika sitkeä. Hän ei luovuta heti ensimmäisessä vastoinkäymisessä, vaan haluaa viedä asioita eteenpäin. Myös uudet asiat vetävät ihmistä puoleensa. Meillä on halu kasvaa ja nähdä ja oppia uusia asioita.

Kasvuun ja itsensä kanssa sinut olemiseen liittyy myös se, että meillä on uskallusta ja rohkeutta olla laittamatta ovia liian helposti kiinni. Voimme myös lähteä tekemään sellaista, jota emme ole ennen tehneet.

Huolehdi siitä, että sinulla on ystäviä

Yhdessäolo on lääkettä yksinäisyyttä vastaan. Olisi hyvä, jos jokaiselle löytyisi arkunkantajat – elämässä olisi kuusi ystävää, joille uskaltaa puhua ja joilta saa tukea tiukassa paikassa.

On paljon ihmisestä itsestään kiinni, onko hänellä ystäviä vai ei. Ihmissuhteet vaativat hoitoa ja aikaa. Ystävät katoavat helposti, jos heihin ei itse pidä aktiivisesti yhteyttä.

Muista, että yhteydenottaja voittaa aina. Häviäjä on se, joka miettii koko ajan, kumpi viimeksi teki jotakin toiselle.

Löydä joka päivästä jotakin myönteistä

Olemme taipuvaisia etsiskelemään ja painottamaan kielteisiä asioita. Emme huomaa, että jotkut asiat ovat hirveän hyvin. Emme huomaa, että aurinko paistaa, kaupan kassa hymyilee tai bussikuski tervehtii, tai muista, että ystävä soitti tai että joku sanoi jotain nättiä. Hyvät asiat ovat usein arkeen liittyviä pikkuasioita.

Helinä Siikala, kouluttaja, kirjailija, lääketieteen lisensiaatti

Lopeta suorittaminen ja antaudu elävälle olemassaololle

Kaikissa elävissä olennoissa on sisäänrakennettuna pyrkimys voida mahdollisimman hyvin niissä rajoissa, jotka perimä ja ympäristö meille sallivat. Hyvä mieli ja hyvinvointi löytyvät elämän yhden suuren kokonaisuuden löytämisestä.

Ihmisellä on syvä perustarve kokea oma yhteytensä elämän suureen kokonaisuuteen. Voimme parhaiten silloin, kun olemme löytäneet tämän yhteyden. Jokaisen sisällä on elämän ääretön voima ja viisaus. Ne löytää pikemminkin olemalla kuin tekemällä. Pitää antautua yhteydelle: ottaa vastaan maailma, ihmiset, luonto ja kaikki itsestä nouseva.

Yhteyden löytäminen on sekä fyysistä että psyykkistä. Se on päästämistä irti pakosta hallita elämää. Pyrimme hallintaan suorittamalla, omistamalla ja muuttamalla itseämme ihannekuvien mukaiseksi: entistä paremmaksi, täydellisemmäksi ja kelpaavammaksi. Jäämme kiinni tällaisiin mielen luomiin olosuhteisiin, vaikka niin ei tarvitsisi olla. Myös kiire on mielenloukku, joka saa meidät hallintaansa. Eiväthän tehtävät kiireestä huolimatta koskaan lopu, vaan aina tulee uutta tekemistä.

Kiireessä yhteys löytyy pysähtymällä vaikka minuutiksi ja hengittämällä syvään. Kun annat hengityksen avautua, rentoudut ja kuuntelet omaa olemistasi: jotain tapahtuu. Olet samaan aikaan sekä psyykkisesti että fyysisesti mahdollisimman auki kaikkien aistien välityksellä. Näet, kuulet, haistat ja tunnet, mitä ympärilläsi on ja mitä sisälläsi tapahtuu. Elintoiminnot lähtevät hakeutumaan kohti parasta mahdollista tasapainoa ja olemista.

Esimerkiksi avantouinnin jälkeen ihminen aistii vahvasti olevansa elossa ainutlaatuisena ja -kertaisena yksilönä. Samalla hän on yhtä kaiken kanssa, osa ääretöntä kokonaisuutta. Kun tämä tunne on elävänä itsessä, ihminen voi hyvin ja on vahva ja iloinen. Hän on se ihminen, joka on. Hän ei palvele oravanpyörää vaan elämää.

Valinnan olla yhteydessä omaan itseensä ja elämään voi tehdä joka hetki, mutta yleensä ihmiset pysähtyvät miettimään, mitä todella tarvitsevat, vasta silloin, kun sairaus tai jokin katastrofi pakottaa heidät siihen. Kun tämän perusasian tajuaa, loppuelämä onkin valveilla olemisen harjoittelua. Opettelu on hyvin palkitsevaa. Olotilaa voi hakea vaikka kävelystä rantakallioilla, hikeen pyöräilystä, kissan silityksestä tai kaksivuotiaan katselusta.

Kun ihminen oppii hellittämään, hengittämään, rentoutumaan ja kuuntelemaan itseään, myös kipeät asiat, kuten mielen ja ihmissuhteiden solmut, saavat hoitoa. Fyysinen ruumis kantaa tunteitamme. Elämänhistoriamme kulkee mukana ruumiissamme lihaskiristyksinä. Kiristysten lempeä purku muuttaa sitä, miten koemme itsemme. Samalla muuttuu se, miten olemme maailman ja toisten ihmisten kanssa.

Julkaistu: 11.8.2009