Terve.fi

Riesana alituinen hätä

Julkaistu 23.9.2013

Kysymys:

Olen 26-vuotias, synnyttämätön nainen ja kärsinyt yliaktiivisesta rakosta yli kymmenen vuotta. Pahimmillaan pakottava vessahätä tulee puolen tunnin välein. Yöllä vessaan on kiiruhdettava jopa neljästi. Jos en mene, tulee housuun. Gynekologi ei löytänyt minusta rakenteellista vikaa vaan määräsi rakkoa rauhoittavaa lääkettä. Nyt pärjään työpäivät paremmin, mutta yöllinen vessaralli jatkuu. Toisinaan alapäätä myös kirvelee.

Mistä vaivani johtuu?

Näytä vastaus

Vastaus:

Voin vastata vain yleisellä tasolla. Ennustetta kohdallasi on mahdoton arvioida. Yliaktiivisen virtsarakon syytä ei tiedetä. Lähes joka kymmenennellä esiintyy oireilua, naisilla miehiä enemmän. Vaiva yleistyy iän myötä. Oireiden perusta on detrusorlihaksen yliaktiivisuus ja -herkkyys. Tämä lihas toimii ”tullimiehenä” rakon ja virtsaputken alueella reagoiden täyttyvän rakon venymiseen.

Tyypillisiä oireita ovat yövirtsaaminen vähintään kahdesti yössä ja tihentynyt virtsaamistarve yli kahdeksan kertaa päiväsaikaan. Kolmannes potilaista kärsii myös virtsankarkailusta, joka potilaiden mielestä haittaa eniten arkea.

Joskus oireiden taustalla ovat elimelliset syyt: muun muassa lantion alueen kasvain, neurologiset sairaudet (esimerkiksi MS-tauti, parkinsonismi ja hermostovaurion aiheuttanut diabetes), ikääntymisen seurauksena tapahtunut kudosten näivettymisprosessi ja eturauhasen liikakasvu tai syöpä. Nestettä poistava lääkitys, niin sanottu diureetti, saattaa joskus selittää oireilua. Silloin kyse on normaalia runsaammista virtsamääristä.

Huolellinen lääkärintarkastus on aina tarpeen. Vaivasta kärsivän on hyvä merkitä muistiin virtsaamistiheys yöllä ja päivällä sekä virtsamäärät.Oireita voidaan selvittää muun muassa ultraäänellä, rakon tähystyksellä ja PSA-kokeella (miehet) sekä mahdollisesti täydentävin urologisin selvityksin.

Lievissä tapauksissa ei tarvita lääkehoitoa. Jotkut saavat avun vähentämällä kahvin, teen, kofeiinin, alkoholin ja hiilihappopitoisten juomien nauttimista. Myös harjoiteltu virtsausvälien pidentäminen auttaa. Samoin lantionpohjan lihasten harjoittaminen voi olla merkittäväksi avuksi, etenkin, jos esiintyy virtsan karkailua. Fysioterapeutit osaavat ohjata tässä asiassa. Myös sähköstimulaatiosta eli TNS:stä voi olla hyötyä. Lääkkeinä käytetään erilaisia antikolinergeihin kuuluvia valmisteita, joista kannattaa valita itselle sopivin lääkärin valvonnassa.

Asiantuntija yleislääkäri, työterveyslääkäri Leif Lindberg, Vantaan lääkärikeskus

Kysy ja asiantuntijamme vastaavat

Kun lähetät kysymyksen asiantuntijoille, toimitamme ne eteenpäin nimettöminä. Vastauksia julkaistaan Apu Terveys -lehdessä Klinikka-sivuilla. Kaikkiin kysymyksiin emme valitettavasti voi vastata. Käsittelemme viestiäsi luottamuksellisesti. Poistamme sen 2 kuukautta vastaanottamisen jälkeen. Emme kerää tai säilytä mitään tietoja viestien lähettäjistä.