Onko mitään keinoa,miten saisin 8-kuukautisen vauvamme hieman rohkeammaksi? On kovin itkuherkkä ja ryhmässä esim.kerhossa istuisi vain sylissä ja pitelisi äidin kädestä kiinni muiden vauvojen leikkiessä.Kannustaminen ja erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin totuttaminen ei ole auttanut.Itse en ole erityisen ujo tai arka.
Olet mielestäni toiminut ihan oikein, kun annat vauvasi esimerkiksi kerhossa istua sylissä ja pidellä kädestä kiinni; vauvasi selvästi kaipaa turvaa, ja sinä ymmärrät hänen viestinsä – luot turvallisen ympäristön olemalla läsnä ja lähellä. Maailma on kahdeksan kuukauden ikäiselle pienokaiselle vielä kovin outo ja pelottava paikka, ja lisäksi osa lapsista vain on arempia kuin toiset. Joillekin ujous tuntuu jäävän pysyvämmäksi temperamentin piirteeksi, toiset taas rohkaistuvat vähitellen.
Mielestäni on tärkeintä, että annat lapsen kehittyä rauhassa omaan tahtiinsa ja hyväksyt hänet sellaisena kuin hän on – anna hänen olla herkkä ja ujo lapsi. Älä yritä liian reippaasti totuttaa häntä maailman hulinaan, vaan ole kuulolla ja etene hänen rytmiinsä: esim. Kun lapsi näyttää siltä, että on kiinnostunut muista lapsista ja heidän leikeistään, kokeile mennä hän sylissäsi lasten luo.
Minun nuorimmaiseni (1,5v) on edelleen etenkin samanikäisten seurassa melko arka. Esimerkiksi yli puoli vuotta kestäneen muskarin jälkeenkin hän on yhä suurimman osan tunnista sylissäni, usein selkä muihin päin, poski poskeani vasten. Jos lasken hänet lattialle, hän kipuaa apinana takaisin. Soittimia hän ei yleensä suostu yksin piirin keskeltä hakemaan, vaan haemme ne yhdessä. Tutussa seurassa poika sen sijaan on valoisa vipeltäjä.
Jos lapsesi on menossa lähikuukausina päiväkotiin, kannattanee varautua hiukan pidempään totuttelujaksoon. Helpointa olisi, jos samassa päivähoitopaikassa olisi ainakin yksi entuudestaan tuttu lapsi.
Kannattaa hiukan varoa, ettei tee arkuudesta ja herkkyydestä suurta numeroa. Ne ovat kauneimmillaan ja parhaimmillaan hyvin arvostettavia ominaisuuksia, joista on iloa ja apua monin tavoin.
