50-vuotiaalla miehelläni on ollut jo noin 10 v. ajan otsikossa mainitsemiani oireita kohtauksittain. Kohtaus iskee kesken unen, autolla ajaessa, metsässä kävellessä – siis ihan milloin vain. Viimeisen vuoden aikana myös kumarrellessa tai yhtään tukevamman ruokailun jälkeen. Hän ei ole ylipainoinen ja kuntoilee säännöllisesti. Verenpainetauti on ollut 25-vuotiaasta asti, ei muita sairauksia. Lääkitys: Atacand plus 16/12,5 mg; Selectol 200 mg Tänä syksynä miehelläni on ollut kova työstressi, liekö se syynä että hän on mennyt tosi huonoon kuntoon: kohtaukset ovat lähes jokaöisiä ja entistä rajumpia, sitkeä yskä on vaivannut jo kuukauden, vaikka tavallaan hän ei ole sairastanut flunssia vuosikausiin ja ajoittain vaivannut närästys on pahentunut sietämättömäksi. Hengenahdistus vaivaa jo pienellä kävelylenkillä, vaikka tavallaan hän on voinut juosta kymmenenkin kilometriä. Yksityislääkäri, joka on vuosia hoitanut hänen verenpainetautiaan, neuvoi tuplaamaan beetasalpaaja-annoksen, aloittamaan antibiootin yskään ja jatkamaan närästyslääkitystä. Minä pelkään taas ensi yön kohtausta. On hirvittävää katsoa vierestä kalmankalpeaa tärisevää miestä, joka yrittää taas kerran sinnitellä yli pahimman tykytyksen, jotta saisi nukutuksi edes muutaman tunnin. Päivystykseen hän ei suostu lähtemään, koska pari kolme kertaa hän on tämän vaivan vuoksi käynyt ja siellä ei tehdä muuta kuin seurataan kohtauksen ajan ja sitten näkemiin. Mitä ihmettä tulisi tehdä, kun apua ei tunnu löytyvän mistään? Ole hyvä ja lyhennä kysymykseni ennen netissä julkaisua, jotta minua, neuroottista vaimoa, ei tunnisteta tästä.
Hei
Kiitokset mielenkiintoisesta kysymyksestä.
En usko että stressi voisi aiheuttaa miehesi oireita, joskin stressin ilmenemismuodot ovat mitä moninaisimmat. Siihen kuuluu, varsinkin ikääntyvillä naisilla nukkumaan mennessä sydämentykyttelyä. Psyykkiseltä puolelta taipumus paniikkihäiriöihin, masennukseen ja ahdistukseen lisää stressihormonien määrää ja aiheuttaa sykkeen nousua, joka puolestaan huonontaa yöunta ja lepoakin.
Kuitenkin ennenkuin asia julistetaan psyykkiseksi, tulisi tehdä perusteelliset somaattisen puolen tutukimukset, sydämen ja keuhkojen osalta ja pyrkiä selvittämään onko sillä puolella jotakin selittävää.
Lähtisin tutkimaan aluksi laboratoriokokokokeita, pieniverenkuva, crp, lasko, maksa+haima-arvot, nestetasapainoarvot, kilpirauhaskokeet, verensokerit, D-dimeerit. Keuhkopuolen tutkimuksina ehdotan, thx-rtg, spirometria+bronkolyyttikokeella, PEF kotiseuranta, lähinnä astma tai ahtauttava keuhkoputkien sairaus ajatuksella tai keuhkojen parenkyymisairautta hakien.
Sydänpuolen tutkimuksina suorittaisin rasitus-ekg:n, vuorokausrytminauhoituksen, johan pyrittäisiin saamaan tykytyskohtaus, sekä sydämen ultraäänitutkimuksen, sydämen läppien, ja funktion tutkimiseksi.
Suurin osa tutkimuksista voidaan tehdä omassa terveyskeskuksessa, tai työterveyshuollossa, mikäli palvelun tarjoajan ja sen työantajan sopimus kattaa laajat tutkimusmahdollisuudet. Sydämen ultraäänitutkimuksen tekee kardiologi, erikoissairaanhoidossa, jonne tarvitaan hyvä ja perusteltu lähete mikäli se hoidetaan kunnallisella puolella. Lähetteen harkitsee ja tekee terveyskeskuslääkäri. Toinen mahdollisuus on tehdä se yksityisellä puolella.
Tärkeää on että hoito, tutukimukset tehdään kuitenkin yhden hoitavan tahon ja lääkärin toimesta, jottei ns. punainen lanka ja juonne katkea, jota näkeee hirveän usein koko meidän terveydenhuoltojärjestelmässämme. Se merkitsee tutrhia tutukimuksia, käyntejä, pettymyksiä ja turhautumista sekä potilaan että eri lääkäreiden taholta.
Hyvä oma lääkäri on laaja moniaosaaja, joka pitkäjänteisesti hoitaa potilasta, teettää vain tarpeellisest tutkimukset, aloittaa hoidot ja monitoroi vasteita. Lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon ja ottaa sen jälkeen tilanteen ja hoidon haltuunsa. Useinkaan näin ei ole monestakaan syystä.
Ystävällisin terveisin,
Jari Remes,LT Sisätautien erikoislääkäri Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tikkurilan terveyeysasema Yksityislääkäri, Terveystaloa Korso, Tikkurila SV304915
