Kun haet mökillä puita, mielessä lienee saunan lämmitys eikä myyräkuumeen riski. Liiterissä on silti saattanut käydä kutsumattomia vieraita. 

Jos Puumala-virusta kantavan metsämyyrän jätökset, papanat tai virtsalaikut pääsevät hengitykseen, ne voivat aiheuttaa tulehduksen.

Toisin kuin usein ajatellaan, kevään mökkisiivous ei ole suurin riskin taudin saamiselle.

– Alkukesästä virusta levittäviä myyriä on vähän. Nuoret myyrät eivät ole vielä infektoituneet, professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta sanoo. Hän on tutkinut myyriä yli 40 vuotta.

Tautihuippu alkaa syksystä

Kaikkia myyriä ei kannata pelätä, sillä vain metsämyyrässä voi olla Puumala-virus.

Henttosen tutkimusryhmä on huomannut, että virusta kantavien myyrien osuus koko myyräkannasta lisääntyy syksystä kevääseen, mutta samalla kanta pienenee.

Siksi virusta levittävien myyrien tiheys on suurimmillaan marras-tammikuussa. Samaan aikaan myös sairastutaan eniten.

Helsingin seudulla on huomattu toinenkin tautiaika. Heinäkuun mökkireissujen jälkeen myyräkuumeeseen sairastutaan elokuussa. Jos myyriä on paljon, tautia on myös kesän aikana. 

Lue myös: Näin ehkäiset myyräkuumeen tarttumista

Sisämaassa paljon myyriä

Myyrien määrä vaihtelee myös eri vuosina. Kannat alkoivat kasvaa viime kesänä.

Henttosen mukaan metsämyyriä on nyt melko paljon Etelä-, Itä- ja Keski-Suomessa. Maaliskuun loppuun mennessä sairastuneita on ollut jo 400. Viime vuonna taudin sai 1 600.

Suurin sairastumishuippu, noin 3 300 tapausta, oli vuonna 2008. Silloin myyriä oli ennätyksellisen paljon.

Lue myös: "Myyräkuume melkein tuhosi silmäni"

Muistuttaa influenssaa

Taudin tartunta-aikaa on usein vaikea muistaa tai jäljittää. Tämä johtuu siitä, että jätöksissä oleva virus säilyy tartunta kykyisenä huoneenlämmössä kaksi viikkoa. 

Jos se tarttuu ihmiseen, taudin itämisaika on vähintään kaksi viikkoa, yleensä kauemmin. 

Jokainen sairastunut on ollut tekemisissä jätösten kanssa, sillä tauti ei tartu ihmiseltä toiselle eikä äidiltä sikiölle. 

Taudissa on kyse siitä, että munuaisten toiminta häiriintyy. Sen virallinen nimi onkin munuaisoireinen verenvuotokuume.

Sairaus voi sekoittua influenssaan, sillä oireet ovat osittain samoja.

– Kova kuume, lihassärky, huonovointisuus, oksentelu ja virtsaamisen väheneminen ovat merkkejä, joiden takia kannattaa mennä lääkäriin. Jos hän epäilee myyräkuumetta, hän seuraa munuais- ja tulehdusarvoja, ylilääkäri Esa Rintala Tyksin sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksiköstä kertoo. 

Arvion mukaan vain noin joka viides tartunta johtaa akuuttiin, näkyvään tautiin. Lievemmissä tapauksissa ei välttämättä edes tiedä, että oireet johtuvat myyräkuumeesta. 

– Se voi tuntua pieneltä flunssalta tai vähän pahemmalta krapulalta, Henttonen sanoo.

- Lapset sairastuvat tähän harvoin. Syytä ei tiedetä tarkkaan. Mahdollisesti kyse on siitä, että lapsilla on useammin lievä kuume tauti, jota ei tilastoida myyrä kuumeeksi, Rintala arvelee.

Kaksi kolmesta sairastuneesta on miehiä. Syyksi on arveltu sitä, että he siivoilevat puuliiteriä useammin kuin naiset ja siksi altistumisia jätöksille on enemmän.

Lue myös: “Paranenko borrelioosista koskaan?”

Harvoin kohtalokas

Joskus erittäin pahoissa tapauksissa myyräkuume voi aiheuttaa oireita vuosiksi. Tällä hetkellä tutkitaan sitä, voiko tauti altistaa myöhemmin sydänoireille. Vakavissa tapauksissa on kyse siitä, että on hengittänyt elimistöönsä suuria määriä virusta.

Tietty perinnöllinen tausta altistaa vaikealle myyräkuumeelle. Vain äärimmäisen harvoin tauti on kohtalokas. Noin viisi prosenttia sairastuneista tarvitsee dialyysihoitoa. Vuodesta 1995 lähtien tautiin on kuollut parikymmentä ihmistä. 

Sairastamisen jälkeen liiterinsä voi jatkossa siivota milloin haluaa. Kerran taudin sairastanut saa elinikäisen immuniteetin sitä vastaan. Vasta-aineet ovat myös heillä, joilla tauti meni ohi pienen flunssan muodossa. 

Lue myös: Näin poistat punkin oikein

Pohjoisten maiden tauti

Kiinnostavaa on, että tautia esiintyy Suomessa selvästi enemmän kuin muissa Euroopan maissa. Henttosen mukaan tämä on seurausta voimakkaista myyräsykleistä. Kolme vuoden sykliin voi mahtua kaksi peräkkäistä metsämyyrien huippusyksyä.

Euroopan lauhkeilla vyöhykkeillä metsämyyräkanta seuraa maltillisemmin vuoden aikoja. Kesällä myyrien määrä lisääntyy ja talvella vähenee. 

– Lehtipuiden siemensatovuosien tuloksena myyräkanta nousee huippuun ja tavallista enemmän ihmisiä sairastuu, Henttonen sanoo. 

Vajaan kymmenen vuoden aikana Keski-Euroopassakin on ollut enemmän myyräkuumetapauksia, jopa epidemioiksi asti.

– Tämä johtuu taudin paljon paremmasta tunnistamisesta ja siitä, että lämpenevien kesien takia lehtipuilla on siemenhuippuja tihenevään tahtiin.

Lue myös: Myyräkuume-tietopaketti

Juttu on julkaistu Kauneus & Terveys -lehdessä 7/2017.