Sairaudet
Kauneus & Terveys

"Myyräkuume melkein tuhosi silmäni"

"Myyräkuume melkein tuhosi silmäni"

Myyräkuume on raju sairaus, joka vei Liisan surkeaan kuntoon. Hän oli huomannut halkopinossa myyrän jatöksiä ja arvasi sairastumisen syyn. Diagnoosi silti kesti.
Teksti Anna Kauhala
Kuvat Marjaana Malkamäki
Mainos

Myyräkuume on pahin tauti, jonka Liisa Alanko on kokenut.

Myyräkuume ei tullut hissutellen vaan alkoi heti kovalla kuumeella ja pahoinvoinnilla. Liisa Alanko kertoo oman kokemuksensa:

”Muistan sen illan tarkasti. Oli joulukuun puoliväli. Olin juuri kirjoittanut tekstin blogiini ja aloitin iltatoimet. Äkkiä tulin todella kipeäksi. Kuume nousi, ja palelin koko yön lisäpeitteiden alla.

Aamulla voin pahoin: oksetti ja olin ripulilla. Tuntui, etten saanut happea. Siksi avasin omakoti taloni ulko-ovet selälleen. Saman tien meinasin pyörtyä, joten kävin pitkäkseni lattialle.

Vaikka olo oli huono, sinnittelin. Keitin aamupuuron ja aloin lukea lehteä. Kirjaimet putosivat alaspäin ja otsikot nousivat kaarelle. Tajusin, että minulla oli näköhäiriöitä ja tautini oli pahempi kuin mitä olin koskaan ennen kokenut. Pelotti, mutten mennyt paniikkiin.

Olin nähnyt haloissa myyrän jätöksiä

Vointini ei kohentunut parissa päivässä. Silloin ystäväni vei minut lääkäriin. Koska asun maalla ja olin nähnyt haloissa myyrän ulostetta, osasin epäillä myyräkuumetta. Kerroin sen lääkärille.

Hän otti useita kokeita, muun muassa hiv-testin. En saanut tuloksia saman tien.

Illalla ystäväni vei minut päivystykseen, sillä olin edelleen pahoinvoiva, kuumeinen ja niveliäni särki. 

Pelkäsin, ettei sairaalassa oteta oireitani vakavasti. Minut otettiinkin heti osastolle. Tilastani oltiin vähän ymmällään, mutta oletettiin, että sairastin myyräkuumetta.

Sairaalassa tilani paheni. Päätäni särki sietämättömästi, ja pissani oli kahvinruskeaa. 

Silmiin vesikelloja, ambulanssilla sairaalaan

Näköni sumentui. Minun oli painettava nenä kiinni peiliin, jotta näin silmäni. Ne näyttivät siltä kuin pinnalla olisi liotettu liivatelehtiä. 

Sairaanhoitaja sanoi, että silmäni ovat keltaiset. Vähän ajan kuluttua silmien valkuaisissa oli vesikellot. 

Lääkääri totesi, että silmäni ovat vaarassa. Minut siirrettiin ambulanssilla keskussairaalaan.

Kuumetta oli tuolloin 40,9 astetta ja keuhkoissani oli runsaasti nestettä. Perna ja sydän olivat pullistuneet. 

Pystyin makaamaan vain oikealla kyljelläni. Jos yritin kääntyä, minua alkoi pistää, koska elimeni olivat täynnä nestettä.

Voimaton ei jaksa pelätä 

Olin niin voimaton, etten juuri jaksanut pelätä tai ottaa kantaa. Minua kuljetettiin sairaalassa pyörätuolilla tai sängyllä tutkimuksiin. Vaikka minulla oli tippa ja katetri, virtsaa ei tullut juurikaan.

Selvisi, että silmänpaineeni olivat nousseet korkeiksi nesteen kertymisen takia. Kyseessä oli akuutti sulkukulma glaukooma. 

Jotta näköhermoni saatiin pelastettua, silmiini laseroitiin kaksi reikää kumpaankin. Näin neste virtasi pois. 

Painoni nousi parissa viikossa noin parikymmentä kiloa. Olen aina ollut terve ja vahva kuntoilija. Nyt voimani olivat ihan lopussa. Jaksoin ottaa pari askelta ja istua alas, mutten päässyt enää ylös. 

Verikokeen tulokset tulivat noin viikon kuluttua. Minulla todellakin oli myyräkuume.  

Parin kuukauden toipuminen

Kun tauti alkoi talttua, neste poistui vähitellen elimistöstäni. Pissasin kuusi litraa päivässä, ja painoni laski normaaleihin lukemiin.

Pääsin kotiin kaksi viikkoa taudin puhkeamisen jälkeen. En ollut pitkään aikaan työkunnossa. 

Voimieni palautumiseen meni pari kuukautta. Vasta sitten jaksoin kävellä portaat ylös hengästymättä. 

Nykyään pidän mielessä myyräkuumeen vaaran ja teen pölyiset työt itse mieluummin kuin annan muiden joutua vaaraan. 

Myyräkuume ei voi enää tarttua minuun. Se hämmästyttää, miten valtava voima pienellä viruksella voi olla.”

Julkaistu: 5.7.2017