Terve.fi

Myyräkuumeen hoito


Myyräkuumeen hoito vaihtelee taudin oireiden vakavuuden mukaan. Asiantuntijamme laati hoidosta artikkelin.

Myyräkuume paranee yleensä itsestään ja on hyvänlaatuinen tauti, vaikka potilaan tila voi olla ensimmäisen viikon aikana huolestuttavan vaikean oloinen. Lievät tapaukset voidaan hoitaa avohoidossa tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. Koska kyseessä on virustauti, on hoito oireenmukaista eli huolehditaan potilaan nesteytyksestä ja kivunhoidosta. Antibiootit eivät tehoa virustauteihin. Sairaalahoitoa tarvitsevat ainakin potilaat, joilla on heikko yleistila, selvä nestehukka, nesteretentio (nesteen kertyminen elimistöön), munuaisten vajaatoiminta tai joiden diagnoosi on epävarma.

Suomessa potilaat lähetetään sairaalahoitoon keskimäärin viidentenä sairastamispäivänä. Keinomunuaishoitoa joudutaan antamaan 1 - 5 % sairaalahoitoa vaativista potilaista, määrä vaihtelee eri vuosien epidemioissa. Potilaan toipuminen voi kestää kahdesta viikosta 2 - 3 kuukauteen.

Lieväoireinen tauti voidaan sairastaa kotona. Vakavaoireiset potilaat tulee hoitaa sairaalassa. Antibiootit eivät tehoa virustauteihin, joten niistä ei ole apua. Nestetasapainon ja suolatasapainon ylläpito on tärkein hoito lievässä taudissa eli nestettä pitää nauttia runsaasti. Kipulääkitystä (parasetamoli) voidaan käyttää, mutta tavanomaisia tulehduskipulääkkeitä (esim. aspiriini, ibuprofeeni) tulisi välttää munuaisten vajaatoiminnan vuoksi.

Vakavimmissa taudinkuvissa sairaalahoidossa voidaan jopa joutua turvautumaan väliaikaiseen keinomunuaishoitoon, mutta pysyvää munuaisten vajaatoimintaa tautiin ei liity.

Pitkäaikaisennuste on hyvä, ja vuosikymmenienkään seurannassa ei ole havaittu suurentunutta riskiä munuaisten vajaatoiminnasta tai muista liitännäissairauksista. Kuolleisuus myyräkuumeeseen on erittäin harvinaista, alle yksi kuolemantapaus tuhatta sairastanutta kohti. Paraneminen taudista vie parista viikosta kuukauteen.

Milloin lääkäriin?

Vaikka myyräkuume paranee itsestään, on taudin alkuvaiheessa vaikea ennustaa, kuinka vakavaksi tauti kehittyy. Tästä johtuen lääkäriin on syytä hakeutua oireiden ilmaannuttua, jotta diagnoosi voidaan varmistaa. Myyräkuumeeseen liittyvät oireet, kuten nopeasti nouseva korkea kuume, päänsärky ja pahoinvointi sekä vatsakivut liittyvät myös muihin vakaviin tauteihin, esim. aivokalvontulehdukseen, joten myös siksi on syytä hakeutua nopeasti lääkäriin. Diagnoosin varmistuttua on helpompi tarkkailla, kuinka vaikeaksi tauti kehittyy ja suunnitella hoitoa. Virtsamäärän vähentyminen, täydellinen virtsantulon loppuminen tai näkyvä verivirtsaisuus ovat oireita, joiden ilmaannuttua on mentävä heti lääkäriin.

Myyräkuumeen ennaltaehkäisy

Puumala-virusta vastaan ei ole vielä rokotetta eikä erikoisia ehkäisykeinoja. Koska virus tarttuu myyrän kuivuneen virtsan / ulosteen pöllyämisen välityksellä, kosketusta myyrän eritteisiin tulee välttää.

  • Halot kannattaa hakata mieluimmin ulkosalla kuin sisällä.
  • Kanna puut sisälle mieluimmin halkotelineessä kuin sylissä.
  • Niiden tilojen siivous, jonne metsämyyrä on voinut päästä kannattaa jättää alkukesään, vierailujäljet voi pestä pois saippuavedellä.
  • Tarpeen mukaan voi käyttää hengityssuojainta.

Kerran sairastettu tauti antaa elinikäisen immuniteetin kyseistä virusta vastaan.

Lähteet:

Mäkelä S. Myyräkuume (nephropathia epidemica), Lääkärin käsikirja, Kustannus Oy Duodecim 2016.

Lumio J. Myyräkuume, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim 2017.

Julkaistu: 5.4.2018