Yhdysvaltalaistutkimuksessa on selvitetty ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin vaikeutta ja riskitekijöitä nuorilla tyypin 1 diabeetikoilla. Tutkimukseen osallistui 142 12 – 25-vuotiasta tyypin 1 diabeetikkoa ja 87 tervettä samanikäistä verrokkia. Tutkimuksessa mitattiin kaulavaltimoiden sisä- ja keskikalvon paksuutta, joka kuvastaa melko hyvin oireetonta valtimonkovettumatautia ja sairauden etenemistä. Kaikilta mitattiin myös veren rasvojen paastoarvot ja homokysteiinitasot sekä verenpaine, painoindeksi ja diabeteksen hoitotasapaino.
Kaulavaltimon sisäkerrokset (sisäkalvo ja keskikalvo) olivat diabeetikoilla merkitsevästi paksummat. Naisdiabeetikkojen veren rasvat olivat enemmän koholla kuin miesten. Kaulavaltimoiden sisäkerrokset olivat merkitsevästi paksumpia niillä diabeetikoilla, joilla oli jo todettu liitännäissairauksia, kuten kohonnut verenpaine, silmän verkkokalvomuutoksia tai valkuaista virtsassa. Miehillä, mutta ei naisilla, veren HDL-kolesterolipitoisuus (ns. hyvä kolesteroli) oli sitä matalampi ja LDL:n (ns. huono kolesteroli) ja HDL:n suhde sitä korkeampi, mitä paksumpia kaulavaltimoiden sisäkerrokset olivat.
Näyttää siltä, että nuorilla ykköstyypin diabeetikoilla valtimonkovettumatauti on yleisempää kuin terveillä samanikäisillä. Korkea HDL-kolesteroli näyttäisi kuitenkin suojaavan naisdiabeetikkoja valtimonkovettumataudilta. Diabeteksen huolellinen seuranta on elintärkeää juuri ykköstyypin diabeetikoilla, koska heillä verisuonimuutokset alkavat herkästi kehittyä jo nuorella iällä ja tautia sairastetaan vuosikymmeniä.
