Valtimonkovettumataudin hoito muuttuu
Valtimonkovettumatauti, jossa valtimoiden seinämiin kerääntyy rasvaista massaa, on syynä useimpiin sydäninfarkteihin. On helppo ajatella sitä liiallisen kolesterolin aiheuttamana putkitukoksena.
Uudet näkemykset kääntävät huomion valtimoiden ahtaumista niiden terveyden edistämiseen.
Valtimonkovettumatauti, jossa valtimoiden seinämiin kerääntyy rasvaista massaa, on syynä useimpiin sydäninfarkteihin. On helppo ajatella sitä liiallisen kolesterolin aiheuttamana putkitukoksena. Tässä skenaariossa kolesterolia sisältäviä ahtaumia muodostuu plakkeina sydänlihasta huoltaviin sepelvaltimoihin. Pienet tukokset ulottuvat tilaan, jossa veren pitäisi päästä virtaamaan vapaasti, mikä heikentää valtimoiden kykyä kuljettaa ja luovuttaa riittävästi happea rasituksessa ja stressin aikana. Tästä aiheutuu rasitusrintakipu eli angina pectoris. Isot tukokset pysäyttävät verivirtauksen kokonaan aiheuttaen sydäninfarktin.
Iso joukko uusia löydöksiä tekee ajankohtaiseksi vaihtaa valtimonkovettumataudista uudenlaisen kuvan kroonisen tulehduksen ylläpitämänä tilana. Tukokset joutuvat taka-alalle samalla, kun huomio siirtyy yhä enemmän laaja-alaisiin valtimoiden vaurioihin sydämessä ja kaikkialla muuallakin aivoja huoltavista valtimoista aina pieniin, varpaita huoltaviin valtimoihin asti. Tämä uudenlainen ajattelu selittää, miksi valtimonkovettumatauti etenee joskus tasaisesti, mutta voi toisinaan hetkessä kiihtyä.
Tämä ajattelutavan muutos saattaa muuttaa tapaa, jolla lääkärit ja kaikki muutkin hoitavat sydäntä ja valtimoita. Pääpainon tulee olla taudin hidastamisessa, pysäyttämisessä ja jopa taudin aiheuttamien muutosten palauttamisessa ja plakin suojaamisessa eikä vain tukosten havaitsemisessa ja hoitamisessa. Valtimonkovettumataudin käynnistymisen ehkäiseminen on vielä parempi strategia.
Sydän- ja verisuonitautien jatkumo
Kehitys terveestä valtimosta sydäninfarktiin etenee yleensä usean eri vaiheen kautta: varhaisista rasvajuovista valtimoiden seinämissä plakin muodostukseen saakka. Joskus plakki pullistuu sisäänpäin hidastaen verivirtausta. Joskus se pullistuu ulospäin. Isot plakit repeävät todennäköisemmin aiheuttamaan sydäninfarktin, mutta pienetkin plakit voivat revetä. Kuolemaan johtamattomat sydäninfarktit voivat vahingoittaa sydänlihasta pysyvästi, mikä voi johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Tauti etenee hiipien
Terveellistä ruokaa syövän aktiivisen lapsen valtimot ovat pehmeitä ja notkeita. Valtimoiden sisin kerros, joka tunnetaan endoteelina, on täysin terve. Valtimot reagoivat välittömästi kudosten happeutuneen veren tarpeeseen. Jos lapsi syö tyypillistä länsimaista ruokaa ja vaihtaa pihaleikit videopeleihin, tämä valtimoiden viattomuuden aika uhkaa päättyä. Endoteeliin kertyy vaaleita juovia. Jos teini-ikäinen lapsi, sitten nuori aikuinen ja lopuksi aikuinen noudattaa tyypillisiä länsimaisia elintapoja, nämä juovat muuttuvat vähitellen ateroskleroottiseksi plakiksi. Ne ovat myrkyllisen karstan kertymiä, jotka voivat johtaa rasitusrintakipuun, sydäninfarktiin, munuaistautiin, muistihäiriöihin, seksuaalisiin häiriöihin, alaraajakipuihin ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin.
Ennen ajateltiin, että plakkia muodostui potilaan syödessä liikaa kolesterolia tai hänen maksansa valmistaessa sitä liikaa. Tässä olikin järkeä, koska rasvaiset juovat ja plakki ovat täynnä kolesterolia. Nyt kuitenkin tiedämme, että juuri tulehdus käynnistää plakin kerääntymisen.
Valtimonkovettumatauti käynnistyy, kun joku tekijä vaurioittaa endoteelia: paikallinen tulehdus, kohonnut verenpaine, kohonnut veren sokeri, ylimääräisestä rasvakudoksesta alkunsa saava tulehdusmerkkiaineiden rumputuli, pyörteisen verivirtauksen aiheuttama vaurio, tupakansavun myrkylliset aineet tai veren liian korkea kolesterolipitoisuus. Vauriot saavat jotkut endoteelin solut takertumaan toisiinsa. Kärpäspaperin tavoin ne pyydystävät ohikiitäviä valkosoluja ja houkuttelevat niitä valtimon seinämään. Nämä valkosolut nostattavat tulehdussolujen ja tulehdusmerkkiaineiden hyökyaallon.
Ajan myötä alkaa muodostua uusi kudosmatriksi. Se houkuttelee paikalle kolesterolia kuljettavia LDL-kolesterolihiukkasia, jotka kiertävät viattoman tuntuisesti verenkierrossa. Kun LDL-kolesteroli luiskahtaa soluihin, niiden reaktiivinen sisältö hapettaa sen. Veressä kiertävät valkosolut aistivat tämän muutoksen koko kehoa uhkaavana prosessina. Ne etsivät hapettunutta LDL-kolesterolia ja mässäilevät sillä. Täyttyessään ja alkaessaan kuolla ne lähettävät lisää tulehduksesta kertovia viestejä muuttaen prosessin pysyväksi ja kiihdyttäen samalla sitä.
Tämä aktiivisuus johtaa siirappimaisiin plakkikertymiin, joita on siellä täällä endoteelissa. Niistä jokaista erottaa verivirtauksesta vain ohut peite.
Plakin leviäminen
Plakki kasvaa ja leviää monella eri tavalla. Joskus plakki kasvaa avoimeen tilaan valtimon luumeniin eli onteloon, jonka kautta veri virtaa. Tällaiset plakit voidaan havaita verisuonten varjoainekuvauksessa eli angiografiassa pahkuroina. Ne ovat kauan olleet sydäntautilääkärien suurennuslasin alla, mutta ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.
Plakki yhdessä sepelvaltimossa merkitsee lähes poikkeuksetta plakkia muissakin sepelvaltimoissa, kaulavaltimoissa, aivoja huoltavissa pienissä valtimoissa, munuaisia huoltavissa munuaisvaltimoissa, kehon alapuolta huoltavassa vatsa-aortassa sekä alaraajoja huoltavissa valtimoissa.
Useimmat plakkimuodostumat pullistuvat ulospäin, poispäin luumenista. Ne eivät estä verivirtausta eikä niitä voida havaita angiografiassa eikä kliinisessä rasituskokeessa eli kuormituskokeessa. Varsinkin pienissä valtimoissa plakki voi täyttää koko seinämän. Tämä symmetrinen muutoskaan ei näy angiografiassa.
Vanhan valtimonrasvoittumistautia koskevan näkemyksen mukaan sydäninfarktit aiheutuivat suurimmista pullistumista. Ne voivat toki niitä aiheuttaa, mutta vaarallisimpia ovatkin nykytiedon mukaan ohutkuoriset pehmeät plakit, jotka hädin tuskin pistävät valtimon seinämästä esiin.
Kun plakki repeää, se alkaa sylkeä sisältöään verenkiertoon. Keho reagoi tähän, kuten ihon viiltohaavaan. Se lähettää suuren määrän molekyylejä tyrehdyttämään verenvuotoa ja sulkemaan repeämän. Jos repeämä on pieni ja helposti korjattavissa, tapahtuma jää havaitsematta. Tulehdussolut muovaavat hieman plakkia kovettaen sitä.
Jos repeämä on laaja-alainen, syntyvä verihyytymä voi täyttää koko valtimon, mikä estää täydellisesti verivirtauksen osaan sydänlihasta. Tämä on sydäninfarkti. Tukkeutuneen sepelvaltimon huoltama osa sydänlihasta jää ilman happea. Jos verihyytymä ei liukene tai siirry heti muualle, lihassolut alkavat kuolla. Sydän saattaa ajautua nopeaan rytmihäiriöön, joka tunnetaan kammiovärinänä. Sydämen kammiot supistelevat niin nopeasti, että ne eivät ehdi rentoutua välillä riittävästi täyttyäkseen verellä. Verenkierto pysähtyy ja kuolema seuraa, mikäli normaalirytmiä ei heti palauteta. Jos sydäninfarkti ei johda kuolemaan, sydänlihaksen vauriot voivat johtaa sydämen vajaatoimintaan.
Kun plakki repeää aivoja huoltavassa valtimossa tai kun tämä tapahtuu muualla ja verihyytymä kulkeutuu aivoihin, se voi aiheuttaa iskeemisen aivohalvauksen, joka on aivohalvauksen tavallisin muoto.
Hoidon muuttuminen
Nämä hoidot ovat pikemminkin viivytystaktiikkaa kuin sairauden hoitoa. Ne eivät hoida taustalla vaikuttavaa sairautta, ateroskleroosia, joten plakki voi laajeta tai revetä sepelvaltimoverkostossa tai muualla. Sen sijaan hoidossa pitäisi taistella itse valtimonrasvoittumisprosessia ja tulehdusta vastaan.
Lähes kaikilla aikuisilla voidaan todeta jonkin verran ateroskleroosia. Mistä voimme tietää, miten ankarasti sitä vastaan pitäisi taistella ja mitä meidän pitäisi tehdä suojataksemme sydäntämme ja valtimoitamme? Jos potilaan sydäninfarktin riski on pieni, terveellinen ruokavalio ja päivittäinen liikunta ovat parasta hoitoa. Jos potilaalla on sydäntauti tai hän on vaarassa saada sydäninfarktin, tautia vastaan on kamppailtava kaikilla rintamilla, siis liikkumalla, syömällä terveellisesti, yrittämällä saada verenpaine, kolesteroliarvot ja verensokeri hallintaan sekä käyttämällä lääkkeitä, jotta plakki saataisiin vakaantumaan ja näin voitaisiin estää verihyytymien muodostuminen sepelvaltimoihin. Jos riski on kohtalainen, tällöin potilaan kannattaa syödä terveellisesti ja liikkua sekä valita muita strategioita oman riskiprofiilinsa mukaisesti.
Uusi näkemys valtimonrasvoittumistaudista on myös ajanut etsimään uusia keinoja pysäyttää lieväasteinen tulehdus, joka kiihdyttää plakin muodostumista ja repeämistä. Yhdistämällä tämä lähestymistapa LDL-kolesterolin alentamiseen voidaan saada erinomaisia tuloksia.
© 2009 Copyright Harvard Health Publications.
Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.
Lue lisää:
