Apu Terveys

Vain toiminnallinen vatsavaiva

1


Vain toiminnallinen vatsavaiva

Ärtyvä suoli kuuluu toiminnallisiin vatsavaivoihin. Suomessa ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva.
Teksti Reijo Laatikainen
Kuvat A-lehdet arkisto

Olen värkännyt väitöskirjaa ärtyvän suolen oireyhtymästä ja viljoista. Väitösprosessi ja vastaanottotyö saavat liikkeelle monenlaisia ajatuksia herkkävatsaisuudesta.

Ärtyvä suoli kuuluu toiminnallisiin vatsavaivoihin, joihin luetaan muun muassa ylävatsavaiva (dyspepsia) ja toiminnalliset nielemiseen liittyvät ruokatorvioireet. Ärtyvän suolen yleisyys on noin 10 prosenttia väestöstä, eli oireilevia piisaa Suomessa ainakin puolisen miljoonaa.

Ärtyvä suoli ei tarkoita, että joskus pierettää reilusti. Se tarkoittaa, että kipu, tukala olo, vatsakrampit, ripuli tai ummetus sekä paha turvottelu vaivaavat lähes viikoittain ja tätä on jatkunut kauan, ainakin puoli vuotta.

Potilaat kertovat kuulleensa heitä tutkineelta lääkäriltä, että ”se on vain toiminnallinen vatsavaiva – ei löytynyt mitään hoidettavaa”. Pahimmillaan keskustelu lääkärin kanssa saattaa jäädä tähän, eikä ravitsemusterapian mahdollisuus tule edes mainituksi.

Vain suolisto-oireista itse tietää, kuinka paljon oireet todella haittaavat. Osalla oireet ovat melko lieviä, osalla hyvin vaikeita. Tutkimukset ovat myös vakuuttavasti osoittaneet, että ärtyvästä suolesta kärsivän elämänlaatu on huonompi tai korkeintaan samaa tasoa kuin astmaa, migreeniä tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavalla.

Muissa maissa on tutkittu, että ärtyvästä suolesta kärsivät ovat tyytymättömiä saamiinsa hoito-ohjeisiin. Veikkaan, että näin on ollut myös Suomessa, ainakin aiemmin. Tähän voi olla monta syytä. Yksi niistä lienee se, että oikein tehokkaita lääkkeitä ei juuri ole. Lisäksi vielä 20–30 vuotta sitten ärtyvää suolta pidettiin täysin niin sanottuna nuppivikana. Ennen ja valitettavasti vielä nykyäänkin ajatellaan, että ärtyvästä suolesta kärsivät vain provosoivat kuvittelemalla oireensa.

Tämä uskomus tuntuu elävän sitkeässä, vaikka nykytutkimus on osoittanut herkkävatsaisten suoliston pinnan erittävän enemmän ärsyttäviä tulehdusaineita, kuten histamiinia ja interleukiineja, olevan altis suolistobakteerien epätasapainolle, muuttuvan ajoittain yliläpäiseväksi ja jumittavan suolistokaasua. Lisäksi heidän elimistönsä herkistyy kipusignaaleille.

Suolistolla ja aivoilla on toki tiiviit neuvotteluyhteydet, ja aivotoiminta vaikuttaa suoleen ja suolen toiminta aivoihin. Joillakin – vaan ei kaikilla – ärtyvä suoli on pääjuttu. Joskus ärtyvä suoli puhkeaa turistiripulin jälkitautina.

Ärtyvän suolen oireryhtymän patofysiologian tutkimus on edennyt niin pitkälle, että kansainväliset asiantuntijat taistelevat jo toiminnallinen-sanaa vastaan. Se ei kerro mitään sairauden syntymekanismeista ja vähättelee oireita.

Ärtyvä suoli stigamatisoi eli leimaa. Tämän vuoksi moni vatsavaivainen saattaa sanoa mieluummin olevansa gluteenisensitiivinen tai noudattavansa maidotonta paleoruokavaliota.

Näyttää siis siltä, että ärtyvän suolen oireyhtymä on erilaisten biokemiallisen vikojen aikaansaannos suolistossa ja hermostossa. Kyse ei ole täysin selittämättömistä, vain toiminnallisista oireista. Näin ymmärrys karttuu uutteran tutkimuksen ansiosta. Tutkimus on lisännyt myös tietoa ruokavalion merkityksestä ärtyvässä suolessa. Siitä enemmän ensi kerralla.

Kirjoittaja on laillistettu ravitsemusterapeutti, THM, MBA.

Julkaistu: 22.11.2018