Työpaikkaliikunnan monet muodot

Liikuntatarpeen kartoitus ja kuntotestit 

Yrityksen ja yksilön liikuntatarvetta voidaan kartoittaa erilaisilla kyselylomakkeilla. Tällaisten kuntoprofiili-kyselyjen tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tai asiakasryhmän toiveet ja tavoitteet sekä liikunta- ja terveyshistoria. Tarvittaessa voidaan kartoittaa myös ruokavalio- ja terveystottumuksia sekä riskiä sairastua esim. aikuistyypin diabetekseen.

Kuntoprofiilin ja kuntotestien avulla saadaan jo luotettava kokonaiskuva yrityksen fyysisestä hyvinvoinnista, toiveista, tavoitteista sekä muutosvalmiudesta ja –halukkuudesta. Näiden pohjalta asiantuntijan on helppoa lähteä suunnittelemaan pitkäjänteistä, rakentavaa ja monipuolista liikuntaohjelmaa, joka voi pitää sisällään ainakin jotain seuraavista liikunta- ja virkistyspalveluista.

Liikunta- ja virkistyspäivät 

Liikunta- ja virkistyspäivillä on paikkansa yrityksen ilmapiirin ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen nostattajana. Tavoitteena yksittäisellä teemapäivällä on innostaa, kannustaa ja tarjota ideoita, elämyksiä ja virikkeitä liikuntakipinän sytyttämiseksi. Kenenkään kuntoa ei yksittäisellä liikuntapäivällä nosteta, mutta jos into säilyy ja saa ihmisen liikkeelle tulevina viikkoina ja kuukausina on tavoitteet saavutettu. Virkistyspäivään voi kuulua luentoja, mittauksia, ohjattuja liikuntatunteja, tuote-esittelyä sekä tietoiskuja eri aihealueista. Sujuva ohjelma antaa mahdollisuuden kokeilla ja tutustua monenlaiseen ohjelmaan ilman suurta osallistumiskynnystä.

Asiantuntijaluennot 

Liikunnallisten ja terveyteen liittyvien asiantuntijaluentojen tavoitteena on tarjota motivoivaa ja käytännönläheistä terveys- ja liikuntatietoa kuulijoille. Toiminnan yhdistäminen luentoon auttaa viemään teorian käytäntöön ja helpottaa ymmärtämään opetetun asian konkreettisesti. Esimerkiksi syke- ja kestävyysluennon jälkeen toteutettu sykeohjattu sauvakävelyharjoitus antaa eväät oikean kuormitusalueen löytämiseen myös omaharjoittelussa.

Säännöllinen jumppa- ja ohjaustoiminta 

Parantaakseen kuntoa on liikunnan oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Hyvä keino jatkuvuuden turvaamiseksi on järjestää yrityksessä tai läheisen kuntokeskuksen tiloissa yrityksen omia jumppatunteja. Viikoittainen osallistuminen ryhmäliikuntaan kehittää kuntoa ja antaa intoa myös viikottaisten omaharjoitusten tekemiseen. Osaava ohjaaja pystyy ottamaan ryhmäläiset huomioon myös yksilöinä ja tarjoamaan tarvittaessa helpomman tai haastavamman vaihtoehdon esim. lihaskuntoliikkeiden kohdalla.

Säännöllinen liikuntatoiminta voi toteutua myös taukoliikunnan, puulaaki- ja palloiluvuorojen tai eri lajeihin painottuvan kerhotoiminnan puitteissa. Hyvä cocktail edellä mainittuja mahdollisuuksia takaa tasa-arvon tunteen työpaikalla. Palloilulajit vetävät pääosin miehiä, kun taas ohjattu ryhmäliikunta naisia harrastamaan. Työpäivän lomaan sijoitettu taukoliikuntatuokio ei käy kuntoilusta, mutta elvyttävän vaikutuksensa vuoksi se antaa virtaa ja voimia loppupäivän työskentelyyn.

Liikuntakurssit 

Kurssimuotoisella liikuntatoiminnalla on jo opettava ja muutokseen tähtäävä aspekti. Erilaiset lajikurssit painottuvat useasti jonkin liikuntalajin lajitekniikan opettamiseen tai kuntoliikunnan perusperiaatteiden hallintaan. Kuntosaliharjoittelun, golfin tai rullaluistelun starttikurssit antavat valmiudet kyseisen liikuntalajin turvalliseen ja tehokkaaseen harrastamiseen vapaa-ajalla.

Valmentavat ja opettavat liikuntaohjelmat 

Valmennus on liikunta- ja terveyspalveluissakin päivän sana. Se on syntynyt tarpeeseen, jatkoksi yksittäisille tempauksille ja kursseille. Valmennuksen luonteeseen kuuluvat opettaminen ja valmentajan tekeytyminen tarpeettomaksi. Valmennus tähtää tottumusten muuttamiseen pysyvästi – tavoitteena on siis muutos ja terveempi, parempikuntoinen ja omatoiminen asiakas. Personal training on tullut myös ryhmävalmennukseen erilaisten ryhmävalmennusten eli group trainingin muodossa. Tällöin ohjelma voi muodostua esimerkiksi yksilöllisistä testeistä ja kunto-ohjelmista ohjauksineen sekä yksilö- ja ryhmätapaamisista valmentajan kanssa.

Liikunta – ja terveyspalveluiden korvauskäytäntöä 

Työterveyshuollon kautta toteutuville terveys- ja liikuntapalveluille on mahdollista saada Kelan korvausta. Tällöin kaikki korvausta haettava toiminto pitää olla kirjattuna työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössä tekemään toimintasuunnitelmaan. Pääpainopistealueena korvattavalle toiminnalle pyritään nykyisin pitämään ( ja sitä suositaankin korvauksien antamisen suhteen) Kela I- luokan toimintaa eli ennaltaehkäisevää toimintaa ja ohjausta sekä neuvontaa.

Kela II –luokan toimintoihin kuuluvat enemmän sairaanhoidolliset toimenpiteet ja kuntoutukseen liittyvät hoidot. Mikäli työterveyshuollossa ei ole mahdollisuutta eikä osaamista toteuttaa räätälöityjä liikuntaryhmiä, kursseja ja valmennuksia, voidaan ne ostaa työterveyshuollon kanssa sopimuksen tehneiltä yhteistyötahoilta.

Lähde: Trainer4You