Tulipaloriski kasvaa vuodenvaihteessa - ohjeita koteihin

Kynttilöistä, tuikuista ja roihuista syttyi viime vuoden joulukuussa 35 tulipaloa ja tulentekovälineistä 179. Viime joulu- ja tammikuussa ilotulitteista ja pyroteknisistä tuotteista syttyi peräti 248 tulipaloa.

Joulukuussa kynttiläpaloja syttyy enemmän kuin minään muina kuukausina, ja ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde useita rakennuspaloja. Tärkein kynttilöitä koskeva turvaohje on, että palavaa kynttilää ei saa jättää hetkeksikään yksin ilman valvontaa. Ilotulitteita saa käyttää vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Lisäksi sisäkäyttöön tarkoitettuja jouluvaloja ei pidä sijoittaa ulkotiloihin tulipaloriskin ja sähköiskuvaaran vuoksi.

Kynttiläpalot saavat alkunsa kynttilän kaatumisesta, liian lähellä olevista verhoista tai muista koristeista, vieri viereen asetelluista tuikuista, liian umpinaisesta kynttilälyhdystä tai siitä, että kynttilä on sijoitettu esimerkiksi muovisen parvekekalusteen päälle.

Ulkoroihut aiheuttavat tulipaloja, kun tuuli lennättää niitä pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle. Tuli voi tarttua roihusta myös ohikulkijan vaatteisiin, jos se on liian lähellä kulkureittiä.

Ilotulitusraketeille on syytä olla kunnolliset lähetystelineet, jotta ne eivät lentäisi ihmisiä ja rakennuksia kohti. Tuoreen ilotulitelain mukaan ilotulitteita ei saa antaa alaikäisten käyttöön, järjestö muistuttaa.

Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tiedote 17.12.2009

Lue vinkit, joiden avulla käsittelet turvallisesti kynttilöitä ja ilotulitteita (Lähde: SPEK)

- Yleisimpiä syitä kynttiläpaloihin

+ Keinoja estää kyseinen palo

Kynttilän sijoittaminen

- Verhot syttyvät palamaan, koska kynttilä tai lyhty on asetettu liian lähelle.

+ Kynttilä sijoitetaan vain avoimeen paikkaan. Vieressä tai yläpuolella ei ole mitään, mikä voisi syttyä tuleen tai lämmettyään taipua kynttilän päälle.

Kynttilänjalka

- Puinen kynttilänjalka tai kankainen koristemansetti syttyy palamaan, kun kynttilä palaa loppuun saakka.

+ Kynttilänjalka on metallia, lasia, posliinia tai kiveä ja kynttilä pysyy siinä tanakasti. Mansetteja ei käytetä. Kynttilä sammutetaan ennen kuin se on palanut loppuun.

Tuikkuasetelmat

- Vieri viereen asetellut tuikkukynttilät kuumentavat toisiaan. Lämpö nousee, joten tuikut syttyvät palamaan yhdellä suurella liekillä (allaspalo). Palo leviää pöytään tai lähellä olevaan materiaaliin.

+ Tuikut asetetaan palamattomalle ja lämpöä eristävälle alustalle, vähintään 5 cm:n etäisyydelle toisistaan. Jos allaspalo syttyy, se tukahdutetaan esimerkiksi sammutuspeitteellä tai matolla. Vettä ei missään nimessä saa käyttää.

Kynttilälyhty

- Kynttilälyhty on liian umpinainen ja pieni. Koko kynttilämassa kuumenee ja roihahtaa tuleen. Liekit nousevat korkeiksi, ja palo leviää ympäristöön.

+ Kynttilälyhty on palamatonta ainetta ja vähintään noin litran kokoinen, ja siinä on riittävästi tuuletusaukkoja, jotta se ei kuumene liikaa.

Parveke

- Kynttilälyhtyä tai tuikkua poltetaan muovisen parvekekalusteen päälle. Lyhty kuumentuu tai kaatuu ja sulattaa kalusteen, jolloin tuli leviää kalusteeseen.

+ Parvekekynttilää poltetaan turvallisessa lyhdyssä, joka kiinnitetään vahvasti riippumaan tai asetetaan palamattomalle alustalle niin, että tuuli ei pääse kuljettamaan sitä.

Pihatulet

- Tuuli lennättää huonosti sijoitetun tai palaessaan keventyneen ulkotulen pensaaseen, aitaan tai rakennuksen seinustalle, joka syttyy palamaan.

+ Ulkotuli asetetaan tukevasti lumihankeen, hiekkaan tai palamattomaan, raskaaseen astiaan. Tulet sijoitetaan koosta riippuen 3–5 metrin etäisyydelle palavasta aineesta sekä kulkuteistä. Jätkänkynttilät on pidettävä jopa 10 metrin etäisyydellä, koska niistä lentää kipinöitä pitkälle.

Ilotulitteet

- Ilotulitteiden varomaton käyttö aiheuttaa joka vuodenvaihde myös useita rakennuspaloja.

+ Ilotulitteita käytetään vain aukealla paikalla riittävän etäällä rakennuksista. Raketeille on kunnolliset lähetystelineet. Maasta ammuttavat tulitteet tuetaan esimerkiksi lumella, hiekalla tai kivillä.

Lue lisää turvallisuudesta joulun ja uudenvuoden aikaan:

Lasten turvallisuus kunniaan jouluna – ohjeita koteihin

Viidesosa leluista vaarallisia – näin ostat lapselle turvallisia joululahjoja

Potilasohje: Palo- ja paleltumavammat