Toimivatko uskomushoidot urheilussa?

Ainakin Michael Phelpsin, yhdysvaltalaisen telinevoimistelijan Alexander Naddourin ja valkovenäläisen uimarin Pavel Sankovichin kehoissa on ollut nähtävissä Rion olympialaisten aikana symmetrisen pyöreitä, isoja fritsuja muistuttavia mustelmia, jotka ovat peräisin kuppauksesta.

Sankovich julkaisi ennen olympialaisia itsestään Instagramissa kuvan, jonka saatetekstissä hän mainosti kuppausta hyvänä palautumiskeinona.

Suomen kupparit ja saunaterapeutit ry:n sivujen mukaan kuppauksesta voi saada apua ainakin seuraaviin vaivoihin:

Kuppaus on Kiinasta peräisin oleva kansanparannushoito, jota on harjoitettu Suomessakin jo ainakin 1400-luvulta lähtien. Kuppaus luokitellaan uskomuslääkinnällisiin oppeihin eli vaihtoehtohoidoksi. Toisin sanoen kuppauksen hyödyllisyyttä tai tehoa ei ole voitu todistaa tieteellisesti.

Suomalaisessa kyselytutkimuksessa selvitettiin kuppareiden asiakkaiden käsityksiä kuppauksesta, sen vaikutusmekanismeista ja tehokkuudesta sekä vaikutuksen kestosta. Kaikkiaan 66 vastaajasta 46 ilmoitti vointinsa kohentuneen. Puolet vastaajista katsoi hoidon tehoavan yli kuukauden. Vain kaksi oli sitä mieltä, ettei kuppauksella ollut lainkaan vaikutusta.

Kuppaus paransi heidän käsityksensä mukaan sairauksia poistamalla huonoa verta ja kiihdyttämällä verenkiertoa.

Plasebon voima

Lääketieteen tohtori Simo Räisänen käsittelee Nykyajan poppamiehet -kirjassaan plasebon vaikutuksia. Plasebon eli lumelääkkeiden teho on todistettu kaksoissokkotutkimuksissa.

Plasebolla voidaan saada aikaan ainakin osittain samoja neurokemiallisia vaikutuksia kuin oikealla lääkkeellä tai hoidolla. Ihmisen usko tai tunne siitä, että häntä hoidetaan, aktivoi esimerkiksi aivojen endorfiinin ja dopamiinin tuotantoa.

Räisänen kirjoittaa, että plasebolla on todettu voitavan vaikuttaa erilaisiin mitattaviin ilmiöihin kuten kolesterolitasoon, kehon lämpötilaan, haavojen parantumiseen sekä leikkauksen jälkeiseen raajan turvotukseen.

Taikauskomukset voivat kohottaa itseluottamusta

Urheilijat ovat tunnetusti taikauskoista väkeä. Monilla on omat rituaalinsa, joita he toistavat rutiininomaisesti ajattelematta sen enempää niiden vaikutusmekanismeja. Psykologit ovat arvioineet, että ihmiset tulevat taikauskoisiksi, kun he kohtaavat jotain tuntematonta tai joutuvat stressaaviin tilanteisiin. Monet urheilijat ovat jatkuvan paineen alaisena tilanteessa, jossa lopputulos on näennäisesti sattumanvarainen.

San Franciscon yliopiston antropologian professori George Gmelch on tutkinut vuosikymmeniä baseball-pelaajien taikauskoisuutta. Hänen mukaansa rituaalien ja taikauskomusten perimmäinen tehtävä on juuri kohottaa itseluottamusta epävarmoissa tilanteissa.

Urheilijoiden rituaalit ovat psykologisia plaseboja

Psykologian professori Paul van Lange Amsterdamin VU-yliopistolta on tutkinut taikauskoisten rituaalien psykologisia etuja. Journal of Applied Social Psychology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että sitoutuminen rituaaleihin on vankempaa, mitä tärkeämmästä kilpailusta on kyse. Van Lange kutsuu urheilijoiden suorittamia rituaaleja psykologisiksi plaseboiksi, joista hänen mukaansa voi olla hyötyä urheilijoille.

Taikauskomukset – silloin kuin niistä ei ole muodostunut elämää hallitsevia fiksaatioita – voivat siis luoda illuusion tilanteen hallinnasta ja näin nostattaa ainakin hetkellisesti itseluottamusta, josta tuskin ainakaan haittaa olympia-altaaseen pulahtavalle olisi.

Rituaalit, taikauskoon perustuvat onnenamuletit tai tässä tapauksessa uskomushoidot voivat toimia psykologisena plasebona, josta urheilija voi mahdollisesti saada voittamiseen tarvittavan marginaalisen hyödyn.

Huippu-urheilussa kamppailu marginaalisista eduista usein määrittää sen, kenen kaulaa fritsujen lisäksi kirkkain mitali koristaa.

Lähteet:

Reuters

Simo Räisäsen Nykyajan poppamiehet – Tiivistä tietoa vaihtoehtohoidoista -kirja

HS – Lumelääkkeiden teho on todellinen