Hyvinvointi
Voi Hyvin

Tittamari Marttinen rakastui naiseen ja muutti Lappiin - "Tämä oli se muutos, jota olin kaivannut vuosia"

Tittamari Marttinen rakastui naiseen ja muutti Lappiin - "Tämä oli se muutos, jota olin kaivannut vuosia"

Kirjailija Tittamari Marttinen kärsi pitkään alavireisestä olosta ja kaipasi elämäänsä muutosta. Hän tutustui Rovaniemellä naiseen. Sitten elämä muuttui.
Teksti Liisa Kuittinen
Kuvat Kaisa Sirén

Melkein heti muuton jälkeen Tittamari Marttiselle tuli tunne, että ratkaisu oli oikea. Reilussa vuodessa 49-vuotiaan Tittamarin elämä on mennyt uusiksi.

Kolmekymmentä vuotta Helsingissä asunut kirjailija jätti pääkaupungin ja muutti uuden suhteen perässä pohjoiseen. Hän rakastui lappilaiseen naiseen, Ulla Pakisjärveen, ja meni tämän kanssa naimisiin. Tittamarista tuntuu, että hän on saanut uuden elämän. Hän voi paremmin kuin vuosikausiin.

Vielä muutama vuosi sitten Tittamari oli sekä henkisesti että fyysisesti aivan lopussa. Hän paiski liikaa töitä ja kärsi stressin vuoksi jatkuvasti päänsäryistä.

Lasten- ja nuortenkirjailijana pitkän uran tehnyt Tittamari työskenteli lastenkulttuurin läänintaiteilijana Varsinais-Suomen alueella. Työnsä vuoksi hän matkusti lähes päivittäin Helsingistä Turkuun. Linja-autossa istuminen uuvutti.

Epämääräinen alavireisyys oli jatkunut jo muutaman vuoden. Työ oli antoisaa, mutta jokin elämässä mätti. Tittamari kaipasi muutosta. Hän halusi pois Helsingistä muttei osannut eikä uskaltanut lähteä. Oikeastaan hän ei tarkkaan edes tiennyt, mitä hän halusi.

– Sisälläni oli jokin levottomuus.

Hetken hän harkitsi paluuta lapsuusmaisemiinsa Kainuuseen. Toinen vaihtoehto olisi ollut muuttaa työn perässä Turkuun, mutta se ei tuntunut kodilta.

Avioliitto lasten isään pättyi ystävyyteen

Ullaan tutustuessaan Tittamarilla oli takanaan pitkä avioliitto miehen kanssa. Liitosta oli syntynyt neljä lasta, joista nuorin oli rippikouluiässä. Tittamari oli tullut äidiksi nuorena, hieman päälle parikymppisenä. Se oli onnellista aikaa. Elämä pyöri vuosia lasten ja työn ympärillä, eikä Tittamari miettinyt omia tunteitaan tai tarpeitaan.

– En puhunut asioistani kenellekään. Olin jämähtänyt tietynlaiseen elämäntyyliin.

Harrastuksille ja ystäville ei jäänyt juuri tilaa. Kun lapset menivät nukkumaan, Tittamari saattoi jatkaa työntekoa. Hän oli hyvin tuottelias, mutta yöunet jäivät usein lyhyiksi, kun lapset alkoivat heräillä jo kuuden aikaan.

Tittamari huomasi kertovansa Facebook-viesteissä Ullalle asioista, joista ei ollut avautunut kenellekään.

– Välillä ajoin itseni piippuun ihan vain siksi, että kirjoitin aamukahteen.

Kun lapset kasvoivat ja alkoivat aikuistua, Tittamarille vapautui vihdoin omaa aikaa.

– Aloin pohtia, mitä oikein haluan tehdä loppuelämäni.

Hän huomasi liittonsa muuttuneen ystävyydeksi. Pariskunta päätti erota.

- Olemme entisen mieheni kanssa edelleen hyviä ystäviä.

Rakastuminen naiseen tuntui hienolta

Ullaan Tittamari tutustui yhteisten ystävien kautta.

– Olin käymässä Rovaniemellä, ja rupesimme sen jälkeen kirjoittelemaan Facebookissa.

Kirjoittelu muuttui nopeasti intensiiviseksi. Tittamari huomasi kertovansa viesteissä asioista, joista ei ollut avautunut kenellekään. Kului kuitenkin monta kuukautta ennen kuin naiset tajusivat olevansa rakastuneita toisiinsa.

– Oli suuri kynnys myöntää se.

Rakastuminen naiseen tuntui hienolta, mutta se toi mukanaan myös pienen identiteettikriisin. Vaikka Tittamari oli jo eronnut miehestään, liitto miehen kanssa oli kestänyt 25 vuotta. Ulla oli hänen ensimmäinen naissuhteensa.

– Olin nuorena ajatellut, että saattaisin olla biseksuaali, mutta kun sitten menin naimisiin miehen kanssa, en ajatellut asiaa yli 20 vuoteen. Pidin itseäni heteroperheenäitinä.

Kun Tittamari ja Ulla uskalsivat lopulta myöntää rakkautensa, sen voima vei mennessään. Tunteet myllersivät, ja suhteen alku oli myrskyisä. Ulla oli pitkässä parisuhteessa tahollaan. Epävarmuutta lisäsi entisestään pitkä välimatka: naisten välillä oli monta sataa kilometriä. Miten suhde saataisiin toimimaan?

Lopulta he päättivät heittäytyä. Etäsuhteessa eläminen tuntui raastavalta. Pariskunta näki toisiaan vain viikonloppuisin, ja eron hetki sunnuntai-iltaisin teki kipeää.

– Tätä ei kestänyt kuin muutaman kuukauden, mutta sekin oli liikaa. Etäsuhde on raskas elämänmuoto. Ajatus Rovaniemelle muuttamisesta kiehtoi. Päätös syntyi nopeasti, vain parissa kuukaudessa.

Tittamarin ja Ullan romanssi alkoi etäsuhteena, ja ensin oli epävarmaa, tulisiko siitä pitkän välimatkan vuoksi mitään.

– Ulla sanoi, että hänkin voisi muuttaa Helsinkiin, mutta minä en ottanut sitä kuuleviin korviini. Ulla on kotoisin pohjoisesta. Ajattelin, ettei hän viihtyisi Helsingissä.

Tittamari tajusi, että tässä oli se muutos, jota hän oli viime vuodet kaivannut. Oli uskallettava hypätä, vaikka pelotti.

Uusi suhde pakotti puhumaan

Lapsille kertominen jännitti, mutta nämä ottivatkin uutisen tyynesti vastaan. Heistä äidin uusi suhde oli luonnollinen ja hyvä asia. Jännittävää oli myös ottaa aihe esille ikääntyvien vanhempien kanssa. Reaktio yllätti positiivisesti: he hyväksyivät suhteen ja ottivat Ullan nopeasti omakseen.

– Ulla on niin kiltti ja lempeä. Vanhempani ovat hirveän kiintyneitä häneen.

Uusi suhde pakotti Tittamarin puhumaan. Hänen täytyi kertoa läheisille ihmisille, mitä oli tapahtumassa. Yllätyksekseen Tittamari huomasi, että avoimuus kannatti. Ihmiset eivät tuominneet. Päinvastoin hekin uskalsivat avautua ja kertoa henkilökohtaisista asioistaan. Se oli vapauttavaa.

Eniten huoletti, miten suhteet läheisiin ja erityisesti lapsiin säilyisivät. Huoli oli turha.

– Olen oppinut, että ihmiset haluavat ymmärtää toisiaan.

Läheiset ihmiset ovat iloinneet hänen puolestaan. Se lämmittää sydäntä.

– Monet ovat sanoneet, että olin aiemmin etäinen. Nyt kun tilanne on muuttunut, moni on kertonut olevansa onnellinen puolestani. Se on tuntunut ihanalta.

Tittamari sai osakseen myös epäileviä kommentteja: Mitä haihattelua! Kun arki koittaa, haluat pian takaisin Helsinkiin, sanoivat jotkut. Toiset taas arvelivat, ettei urbaani nainen viihtyisi pohjoisessa yhtä talvea pidempään.

– Jopa muuttomiehet totesivat muuttolaatikoita hakiessaan, että vuoden päästä olet taas Munkkiniemessä.

Läänintaiteilijan työ jatkui Lapissa

Introvertti, suorituskeskeinen, kireä. Tällaisilla adjektiiveilla Tittamari kuvailee itseään. Uusi suhde ja muutto Lappiin ovat tehneet hänestä avoimemman ja myönteisemmän.

– Ehkä se johtuu siitä, etten ole enää stressaantunut ja ylikireä.

Aluksi hän ei tuntenut kaupungista Ullan lisäksi omien sanojensa mukaan muita kuin Scandic-hotellin virkailijat ja lentokentän turvatarkastajat.

– Nyt minulla on täällä laajempi ystäväpiiri kuin Helsingissä.

Uusiin ihmisiin Tittamari on tutustunut työn kautta. Tehtyään muuttopäätöksen hän tiedusteli Taiteen edistämiskeskuksesta, voisiko hän saada siirron Lappiin. Tämä onnistui.

Tittamari pystyi jatkamaan Turussa aloittamaansa läänintaiteilijan työtä Rovaniemellä. Hän järjestää erilaisia kirjallisuuteen liittyviä tapahtumia ja teemapäiviä ja pyrkii siten edistämään lukemista ja lastenkirjallisuuden tuntemusta.

– Minulle sattui aivan satumainen tuuri. Minut siirrettiin lennosta Lapin toimipisteeseen. Vielä perjantaina menin normaalisti töihin Helsingistä Turkuun; maanantaina olin jo Rovaniemellä.

Rovaniemeltä järjestyi myös sivutyö Kulttuurirahaston Lapin rahastosta.

– Olen kiitollinen töistäni. Niiden kautta minulle on avautunut uusi maailma.

Sopeutuminen Rovaniemelle kävi yllättävän helposti. Tittamari solahti uuteen ympäristöönsä nopeasti, ja jo kesällä hän koki olevansa kaupungissa kuin kotonaan.

Suurten muutosten keskellä taiteilija tosin menetti hetkeksi keskittymiskykynsä eikä kyennyt kirjoittamaan. Kun elämä asettui uomiinsa, myös kirjoittamishalu palasi. Eniten huoletti, miten suhteet läheisiin ja erityisesti lapsiin säilyisivät.

Huoli oli turha. Tittamari käy usein Helsingissä, ja lapset vierailevat tiuhaan Rovaniemellä. Hauskaa on sekin, että yksi lapsista opiskelee Lapin yliopistossa.

Ihmisten suhtautuminen jännitti

Oletko sinä löytänyt jonkun poromiehen vai? Tämän kysymyksen Tittamari sai kuulla alussa useasti, kun hän kertoi muutostaan Rovaniemelle. Kysymys ärsytti. Ei, hän ei ollut löytänyt mitään poromiestä vaan hammaslääkärinaisen.

Välttääkseen kiusalliset tilanteet uudella työpaikallaan Tittamari päätti kertoa heti naissuhteestaan. Etukäteen jännitti, miten ihmiset suhtautuisivat siihen. Hän arveli ihmisten olevan pohjoisessa konservatiivisempia ja ennakkoluuloisempia kuin etelässä.

Tittamari Marttinen ja Ulla Pakisjärvi menivät naimisiin maaliskuussa 2017.

Ilokseen hän huomasi olleensa aivan väärässä.

– Kaikki ovat ottaneet hyvin vastaan.

Tittamari ja Ulla ovat kertoneet julkisesti myös vihkimisestään. He olivat yksi yhdeksästä samaa sukupuolta olevasta parista, jotka vihittiin tai siunattiin avioliittoon Vihdoinkin vihille -tilaisuudessa, joka järjestettiin Helsingissä maaliskuun 1. päivänä.

Heidät vihki pappi Kai Sadinmaa, joka uhmasi evankelisluterilaisen kirkon papeille antamaa kieltoa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja.

Naiset olivat rekisteröineet parisuhteensa jo syksyllä, mutta kun tasa-arvoinen avioliittolaki astui voimaan, he halusivat muuttaa suhteensa avioliitoksi. Tittamarille siunaaminen oli tärkeä hetki.

– Kun elämässä on ihminen, jonka kanssa haluaa olla, sen haluaa myös ilmaista.

Tittamari Marttinen on julkaissut lasten- ja nuortenkirjoja, lyhytproosaa ja runoja. Hänen tuorein kirjansa Perhosvaikutus - Pienten rakkauksien kirja julkaistiin viime vuonna.

Tittamarin 5 vinkkiä elämänmuutokseen

1. Kuulostele itseäsi. Pohdi rauhassa, millainen olet ja mitä haluat elämältä. Mieti, mille elämänalueelle kaipaat muutosta ja toimi sen mukaan. Älä muuta elämää väkisin.

2. Uskalla olla itsekäs. Jokaisen on huolehdittava hyvinvoinnistaan ja onnellisuudestaan. Se heijastuu myös läheisiin ihmissuhteisiin. Vain hyvinvoiva ihminen jaksaa olla hyvä kumppani, vanhempi tai läheinen.

3. Älä pelkää harha-askelia. Joskus saattaa tulla tehtyä vääriä päätöksiä, mutta niistäkin oppii. Aina voi palata takaisin vanhaan, jos siltä tuntuu.

4. Puhu suunnitelmistasi. Puhuminen auttaa. Kannattaa olla avoin.

5. Luota, että asiat järjestyvät. Ihminen pelkää epävarmuutta. Sitä kannattaa toisinaan sietää, koska vain siten löytää uutta. Tärkeää on uskaltaa kokeilla.

Julkaistu: 3.8.2018