Terve.fi

Testosteronikorvaushoidon hyödyt ja haitat pitäisi selkeyttää



Testosteronikorvaushoidon hyödyt ja haitat pitäisi selkeyttää

Testosteronin puute saattaa edesauttaa ikääntyneiden miesten sydäntautien, diabeteksen ja muiden kroonisten sairauksien kehittymistä
Teksti Harvard Medical School

Testosteroni, joka on hormoneista kaikkein miehisin, vaikuttaa voimakkaasti sydämeen. Se saa miehen sydämen (ja muunkin kehon) sykkimään seksuaalisen mielenkiinnon kohteelle. Se myös auttaa iäkkäämpien miesten sydämiä ja verisuonia pysymään kunnossa rakkautta ja kaikkea muutakin varten.

Testosteronin katsottiin aikanaan olevan sydämen kannalta haitallista. Sitä pidettiin myös pääsyyllisenä miesten taipumukseen sairastua sydäntauteihin naisia nuoremmalla iällä. Viime aikoina on kuitenkin saatu lisänäyttöä siitä, että nimenomaan testosteronin niukkuus aiheuttaa ikääntyneille miehille muun muassa sydän- ja verisuoniongelmia.

Vuonna 2007 julkaistiin kaksi tutkimusta, toinen Kaliforniassa ja toinen Englannissa. Niiden mukaan miehet, joiden testosteronitaso oli matala, eivät eläneet yhtä vanhoiksi kuin miehet, joiden testosteronitaso oli normaali. Molemmissa tutkimuksissa sydäntaudit ja aivohalvaus olivat kaksi yleisintä kuolinsyytä. Tutkijat ottivat iän, muut sairaudet, kolesteroliarvot, tupakoinnin, lihavuuden ja muita tekijöitä huomioon, mutta matala testosteronitaso oli silti selvästi yhteydessä sydäntauteihin.

Nämä kiehtovat tulokset lisäävät osaltaan näyttöä matalan testosteronitason yhteydestä miesten sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, tyypin 2 diabetekseen ja muihinkin kroonisiin sairauksiin. Ne eivät kuitenkaan vastaa tärkeään hormonia koskevaan kysymykseen: Pidentääkö testosteronikorvaushoito elinaikaa ja ehkäiseekö se sydäntauteja?

Testosteroni ja sydän

Sydämen ja verisuonten soluissa on testosteronireseptoreja. On yhä epäselvää, miten tämä seksihormoniksikin kutsuttu hormoni vaikuttaa näihin soluihin. Testosteronin tiedetään kylläkin auttavan verisuonia rentoutumaan, laajenemaan ja kuljettamaan tarvittaessa enemmän verta. Se alentaa verenpainetta, parantaa kolesteroliarvoja ja saattaa vaikuttaa edullisesti sydämen sähköiseen johtumiseen. Testosteroni auttaa myös osaltaan lihassoluja reagoimaan insuliinin lähettämiin signaaleihin ottaakseen sisäänsä veren glukoosia.

Ajateltaessa kaikkea tätä testosteroniin liittyvää, on sääli, että tämän hormonin tuotanto saavuttaa lakipisteensä jo varhaisaikuisuudessa. Tämän jälkeen edessä onkin alamäki tuotannon vähetessä 1 -2 %:n vuosivauhdilla. Useimmilla miehillä on omaa testosteronituotantoa koko elämän ajan. Normaalin tason määritelmä ei kuitenkaan ole vakiintunut. Nuorilla miehillä kokonaistestosteronin rajana on 300 nanogrammaa millilitrassa verta. Pitäisikö ikääntyneillä miehillä käyttää samaa raja-arvoa, vai riittäisikö vähempikin, on avoin kysymys. Matala testosteronin eritys, jota kutsutaan hypogonadismiksi, voi aiheuttaa ongelmia anemiasta sukupuoliseen haluttomuuteen.

Matalan testosteronin vaarat

Matala testosteronitaso on yhdistetty:

  • Lihaskatoon ja lihasvoiman heikentymiseen
  • Rasvakudoksen lisääntymiseen, etenkin vyötäröllä
  • Haitallisen LDL-kolesterolin kohoamiseen ja suojaavan HDL-kolesterolin alenemiseen
  • Verenpaineen kohoamiseen
  • Anemiaan
  • Insuliiniresistenssiin
  • Luukatoon
  • Sukupuoliseen haluttomuuteen
  • Kykyyn saavuttaa erektio ja ylläpitää sitä
  • Masennukseen, alakuloisuuteen ja mielialan vaihteluun

Testosteronin mittaaminen

Miehen on melko helppo kohottaa testosteronitasoaan. Hormoniruiskeet viikon tai kahden välein, testosteronigeeli käytettynä käsivarsien, hartioiden tai vatsan iholle ja testosteronia sisältävien imeskelytablettien pitäminen poskien ja ikenien välissä toimivat. Jos matala hormonitaso aiheuttaa sydämeen ja verisuonistoon liittyviä tai muita ongelmia, testosteronikorvaushoito voisi olla paikallaan.

Ikääntyneiden naisten estrogeenikorvaushoitokokeiden hälyttävät tulokset on otettava todesta. Estrogeenikorvaushoito ei ehkäissytkään asiantuntijoiden odottamalla tavalla sydäntauteja, vaan kohotti sydäntaudin, aivohalvauksen ja verisuonitukosten riskiä. Miesten testosteronikokeiden ristiriitaiset löydökset eivät nekään helpota asiaa. Tuoreimpaan, puoli vuotta kestäneeseen tutkimukseen osallistui 200 hollantilaismiestä, joiden testosteronitaso oli alarajan tuntumassa. Tutkimus osoitti, että testosteronikorvaushoito lisäsi lihasmassaa ja insuliiniherkkyyttä eikä vaikuttanut juurikaan ajatteluun, muistiin eikä elämän laatuun, mutta alensi toisaalta suojaavaa HDL-kolesterolia. Koe oli liian lyhyt, jotta siinä olisi voitu havaita vaikutus sydäntauteihin tai eturauhassyöpään. Tulokset julkaistiin JAMA-lehdessä 2.1.2008.

On täysin mahdollista, että testosteronikorvaushoito voisi jossakin määrin suojata sydäntaudeilta, luukadolta ja tyypin 2 diabetekselta. Se voisi kuitenkin samalla edistää eturauhassyövän kehittymistä, vaikuttaa epäedullisesti kolesteroliarvoihin ja lisätä veren hyytymistaipumusta. Voidaan vain arvailla pääsevätkö näiden kysymysten ratkaisemiseksi tarvittavat tutkimukset koskaan vauhtiin.

Mitä kannattaisi tehdä?

Endocrine Society, joka edustaa hormonaalisiin kysymyksiin ja sairauksiin erikoistuneita lääkäreitä, on antanut erinomaisia neuvoja. Seuran käsityksen mukaan testosteronimittauksien ei pitäisi kuulua verenpaine- ja kolesterolimittausten tavoin miesten rutiininomaisiin kokeisiin. Miehiltä, joilla on matalaan testosteronitasoon viittaavia merkkejä tai oireita, pitäisi kylläkin mitata veren testosteronipitoisuus aikaisin aamulla. Jos taso on matala, testosteronikorvaushoito on aiheellista. Miesten, joiden oma hormonineritys on riittävä, ei kuitenkaan pidä käyttää sitä vahvistavana toonikumina tai rohkaisuryyppynä.

Copyright © 2008 by President and Fellows, Harvard College. All rights reserved.

Artikkelin sisältö vastaa yhdysvaltalaista hoitokäytäntöä.

Lisätietoja:

Lääkärikirja: Aikuisten lihavuus

Lääkärikirja: Aivohalvaus

Lääkärikirja: Diabetes, tyyppi 2

Lääkärikirja: Eturauhassyöpä

Lääkärikirja: Kolesteroli

Lääkärikirja: Osteoporoosi

Lääkärikirja: Tupakointi

Terapiaryhmä: Sydän- ja verisuonitaudit

Julkaistu: 25.2.2009