Tutkimuksessa seurattiin raskauksia, jotka olivat saaneet alkunsa yksisikiöisellä koeputkihedelmöityshoidolla. Hedelmöityshoito sinällään ei altistanut naisia synnytyspelolle eikä raskausahdistukselle.
Vaikka koeputkihedelmöityksellä alkunsa saaneissa raskauksissa esiintyikin jonkin verran tavallista enemmän verenpaineen nousua, eteisistukkaa ja keisarinleikkauksia, sekä ennenaikaisesti syntyneitä ja pienipainoisia vauvoja, on näiden kliininen merkitys väittelijän mukaan suhteellisen vähäinen. Tärkeä havainto sen sijaan oli, että edellä mainitut lievät raskausriskit eivät liittyneet lapsettomuuden syyhyn tai saatuun hoitomuotoon.
Synnytyspelko ja raskausahdistus olivat tutkimuksen mukaan yhtä yleisiä koeputkihedelmöityksellä aikaansaaduissa ja luonnollisesti alkaneissa raskauksissa. Molemmissa ryhmissä pitkä raskautta edeltävä lapsettomuus lisäsi naisten riskiä vakavalle synnytyspelolle. Tällaisissa tapauksissa riittävä psykososiaalinen tuki olisikin erityisen tärkeää.
Lähde: Helsingin yliopiston lehdistötiedote 8.3.2007
Lue myös:
