Ensimmäinen Käypä hoito -suositus sydämen vajaatoiminnasta on julkaistu juuri. Mitä hoitosuosituksessa painotetaan?
Mitä sydämen vajaatoiminta on?
Sydämen vajaatoiminta on oireyhtymä, jonka syynä on elimistön tarpeisiin nähden riittämätön verenkierto sydämen pumppaustoiminnan vajauksen takia.
Oireyhtymän taustalla on yleensä jokin seuraavista tai niiden yhdistelmä:
- sepelvaltimotauti
- kohonnut verenpaine
- sydämen läppäviat
Lue lisää: Miten sydämen vajaatoiminta oireilee?
Sydämen vajaatoiminnan oireet
Tavallisia oireita sydämen vajaatoimintapotilailla ovat:
- hengenahdistus
- yöllinen hengenahdistus
- ortopnea (makuuasennossa ilmenevä hengenahdistus)
- heikentynyt rasituksen sieto
- väsymys, pitkittynyt palautuminen
- nilkkaturvotus
Omahoito tärkeää: kulmakivet käyvät maalaisjärkeen
Uudessa hoitosuosituksessa painotetaan sydämen vajaatoiminnan omahoitoa eli sitä, että potilas hoitaa itse itseään ja ottaa vastuuta omasta terveydestään. Omahoidon perusasiat ovat hyvin maalaisjärkiset ja samantyyppiset kuin terveen elämän eväät muutenkin, kuvaa hoitosuosituksen laatineen työryhmän jäsen, kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen Keski-Suomen keskussairaalasta.
– Liiku, syö terveellisesti ja käytä lääkkeitä, jotka sinulle on määrätty, koska ne vaikuttavat ennusteeseen. Tarkkaile omaa vointiasi, muttei niin, että tarkkailu hallitsisi koko ajan elämää.
Potilas tarvitsee asiallista tietoa, mutta pelkkä tieto ei Mustosen mukaan riitä. Tarvitaan myös sisäistämistä, oivaltamistakin.
– Tarvitaan uskoa ja toivoa siihen, että pystyy itse vaikuttamaan sairauteensa ja tämän sairauden kanssa voi elää hyvää elämää.
On arvioitu, että sydämen vajaatoimintaa sairastavien ihmisten määrä nousee tulevaisuudessa. Esiintyvyys suurenee jyrkästi iän myötä. Vajaatoimintaa aiheuttavien sairauksien hoito on tehostunut, mikä pidentää potilaiden elinikää.
Keskeisiä poimintoja suosituksesta:
- Ehkä aiempiin hoitokäytäntöihin verrattuna hoitosuosituksessa on entistä systemaattisempi lähestymistapa diagnostiikkaan ja poissulkuun, arvioi Mustonen.
- Omahoidon merkitystä korostetaan, ja ammattilaisen on tärkeä tukea omahoitoa.
- Liikuntaa pidetään tärkeänä ja siihen halutaan rohkaista muutoin kun pahenemisvaiheissa. Myöskään loppuvaiheessa liikuntaa ei kannata unohtaa, sillä se voi helpottaa esimerkiksi hengenahdistusoireita, muistuttaa Mustonen.
- On osoitettu, että liikunta vaikuttaa myönteisesti potilaan elämänlaatuun, fyysiseen suorituskykyyn ja oireiluun. Se myös parantaa ennustetta, todetaan suosituksessa.
- Ihanteellista olisi päästä jatkuvaan hoitosuhteeseen.
- Koska sydämen vajaatoiminta on oire jostakin muusta sairaudesta, sen hoidossa pyritään aina vaikuttamaan vaivan varsinaiseen aiheuttajaan eli esimerkiski sepelvaltimotautiin tai kohonneeseen verenpaineeseen.
Mitä ovat Käypä hoito suositukset?
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
Myös suositus sydämen vajaatoiminnan hoidosta on laadittu uusimman tutkimustiedon mukaisesti. Sen on laatinut Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Kardiologisen seuran asettama työryhmä.
Uuden suosituksen tavoitteena on tehostaa taudinmääritystä ja hoitoa sekä vähentää oireyhtymään liittyviä kuolemia ja sairaalahoidon tarvetta.
Mitä perustason lääkärin tulisi tietää?
Jos ajatellaan etenkin perustason lääkäriä, mitä olisi hyvä tietää sydämen vajaatoiminnan uudesta hoitosuosituksesta?
Kysymykseen vastaavat Duodecimin tiedotustilaisuudessa suosituksen laatineen työryhmän puheenjohtaja, HYKS:n Sydän ja keuhkokeskuksen ylilääkäri Jyri Lommi ja työryhmän jäsen, LT, dosentti, kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen Keskis-Suomen keskussairaalasta.
Pidetään vajaatoiminnan mahdollisuus mielessä
Yksi tärkeimmistä asioista on se, että tunnistetaan sydämen vajaatoimintapotilaat, vaikka tunnistaminen voikin olla mutkikasta. Nyt monia potilaita ole tunnistettu sydämen vajaatoimintapotilaiksi.
– Jos ihmisellä on esimerkiksi hengenahdistuksen ja turvotuksen tyyppisiä oireita, on lääkärin hyvä havahtua siihen, miten yhdessä erikoissairaanhoidon kanssa on sovittu, että selvitetään sydämen vajaatoiminnan mahdollisuutta, sanoo Mustonen.
– Potilas täytyy haastatella hyvin ja kliininen tutkimus tehdä hyvin. Jos sittenkin on epävarma, voi määrittää peptidiarvon. Käyttäisin hyväkseni alueellisia viitearvoja, sanoo Lommi.
Natriureettiset peptidit ovat keskeisessä roolissa, kun tehdään diagnoosia ja ohjataan jatkotutkimuksiin.
Ylitetään lääkityksen kompastuskivet
– On olemassa hyvin vaikuttavia lääkkeitä, joista on dokumentaatiota jo vuosien takaa. Pyritään potilaan kannalta hyviin lääkeannoksiin yksilöllisesti. Lääkityksessä on paljon puutteita, esimerkiksi siinä että ne saattavat jäädä aloitusvaiheeseen. Lääkityksen säätäminen on keskeinen haaste, näkee Lommi.
On myös yksi omahoidon kulmakivistä, että potilas sitoutuisi ottamaan lääkkeensä, Mustonen tähdentää.
Muistetaan kirjata
On tärkeä muistaa kirjata potilastietoihin myös sydämen vajaatoiminta. Joskus käy niin, että kirjattuna näkyy kyllä syysairaus, mutta vajaatoiminta on pudonnut tiedoista kokonaan pois, mainitsee Lommi.
Lähteet:
Duodecimin tiedotustilaisuus 15.2.2017 (etäyhteys)
Lue myös:
