Suunnistus rentouttaa mieltä ja parantaa muistia
Suunnistus lisää hyvinvointia monella tavoin. Suunnistuksessa keho liikkuu monipuolisesti.
Suunnistuksessa kartan ja maaston lukemisessa on pakko keskittyä, muuten rastit jäävät löytymättä.
Kartan lukeminen ja maaston ymmärtäminen ovat suunnistustaidon perusta.
Mieli joutuu töihin
Kun suunnistaja lukee karttaa, hän pyrkii muodostamaan mieleensä kuvan maastosta etukäteen. Aloittelija osaa hahmottaa kartasta helposti ymmärrettävät merkit, kuten kivet ja jyrkänteet.
Mitä enemmän harjoittelee, sitä paremmaksi kartanlukutaito kuitenkin kehittyy. Kokenut suunnistaja osaa painaa maastonmuodot mieleensä ja joutuu lukemaan karttaa harvemmin. Näin suunnistusvauhti kasvaa.
Suunnistaminen kehittääkin mukavasti muistia, tarkkaavaisuutta, päätöksentekokykyä, ongelmanratkaisutaitoa ja keskittymistä. Jos mielii löytää rastit vauhdikkaasti tai ollenkaan, täytyy tehdä monenlaisia päätöksiä, painaa kartta mieleensä ja keskittyä maastoon.
Kun suunnistamaan suunnataan vielä luontoon, totaalisen rentoutumisen ainekset ovat kasassa. Suunnistaessa ei yksinkertaisesti ehdi murehtia eikä stressata.
Keho liikkuu monipuolisesti
Suunnistus on kestävyyslaji, joka kehittää hapenottokykyä ja lihaskuntoa. Lokoisaan kaupunkilaiselämään tottuneelle tekee hyvää kiipeillä kallioilla, taiteilla juurakkoisilla metsäpoluilla ja hyppiä puunrunkojen yli. Siinä kehittyy myös tasapaino. Suunnistus sopii jokaiselle, sillä vauhdin voi valita itse. Jos kunto ei riitä juoksemiseen, edetä voi kävellen.
Kovakuntoinen lenkkeilijäkin saa uutta haastetta treeniin, sillä polkujuoksu tai metsässä rämpiminen on huomattavasti tiellä juoksemista raskaampaa. Tavoitteellinen suunnistus käy myös intervalliharjoituksesta, sillä siinä vuorottelevat juokseminen, rasteille pysähtyminen ja kartan lukeminen.
Jalat, pakarat ja keskivartalo joutuvat suunnistuksessa töihin. Kun liikkuu vaihtelevassa maastossa, alavartalossa aktivoituu enemmän lihaksia kuin tasaisella maalla kävellessä. Keskivartaloa tarvitaan tasapainon pitämiseen.
Suunnistuksessa ei kahta samanlaista päivää
Suunnistus eroaa monista muista taitolajeista siinä, että reitin varrella eteen tulevat tilanteet ja olosuhteet vaihtelevat. Suomesta löytyy hyvin monenlaisia suunnistusmaastoja mäntykankaista ja kuusimetsistä avokallioihin. Suunnistaja joutuu siis pysymään koko ajan valppaana ja keksimään uusia ratkaisuja matkan varrella.
Monissa muissa lajeissa taito kehittyy toistamalla aina samaa tilannetta. Silloin suoritus vähitellen automatisoituu. Suunnistamisessa tällainen peli ei vetele.
Vaikka jokainen rastiväli on erilainen, suunnistajan päässä toistuu kuitenkin samanlainen ajatusketju. Ensin hän tekee suunnitelman, miten seuraavalle rastille edetään. Sitten hän ennakoi maaston mielessään. Matkalla rastille hän havainnoi maastoa ja lukee samalla karttaa ja kompassia, jotta pysyy reitillä.
Tarkkana
Suunnistaminen kehittää fyysistä kuntoa ja kognitiivisia taitoja, kuten muistia, päätöksentekokykyä ja tarkkaavaisuutta.
Huom!
Pihamaille ja tonteille meno on kielletty. Muuten suunnistaja voi valita reittinsä vapaasti.
Varusteet
Karttaa voi opetella lukemaan kotisohvalla. Merkkien hallitseminen on kuin lukemaan opettelua. Kartan lisäksi tarvitset maastojuoksuun tai -kävelyyn sopivat kengät, kompassin, karttamuovin ja Emit-kortin. Se on elektroninen kortti, joita käytetään suunnistustapahtumissa. Siihen tallentuu rastivälillä kulunut aika, ja sen voi vuokrata kuntorasteilta.
Aloittelijalle
Kuntorastit ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin voi osallistua ilman suunnistuskokemusta. Niitä on osoitteessa rastilippu.fi. Suunnistuskoulut aloittavat yleensä keväällä. MOBO on älypuhelimeen ladattava suunnistussovellus. Sieltä löytyy lähin suunnistuskartta, jonka avulla voi lähteä kiertämään rasteja vaikka heti.
Asiantuntijana kilpasuunnistaja Tuulia Viberg.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 3/2019.
