Tasapaino on yksilöllinen ominaisuus kuten muutkin fyysiset ominaisuudet. Myös muutokset tasapainon kehittymisessä ovat yksilöllisiä. Tasapainon säilyttämisen kannalta on oleellista hallita kehon painopiste suhteessa tukipintaan.
Jos painopiste karkaa kauaksi tukipinnasta, vaatii tasapainon säilyttäminen enemmän ponnistelua ja lihasvoimaa.
Tasapaino voidaan jakaa staattiseen ja dynaamiseen, eli asennon ja liikkeen hallintaan. Hyvällä ryhdillä on voimakas merkitys staattiseen tasapainon hallintaan, kun taas koordinaatio on avainasemassa dynaamisessa tasapainon säilyttämisessä.
Tasapainoa säätelevät aistijärjestelmät
Tasapainon säätely tapahtuu kehon aistijärjestelmien avulla. Kehon tasapainoa kontrolloivat aistijärjestelmät ovat:
- Näköaisti välittää aivoille tietoa ympäristöstä, etäisyyksistä ja horisontin asemasta. Molempien silmien yhteistyö on tarkan syvyysnäön edellytys. Sen huomaa horjumisena ja asennon hakemisena sulkiessaan toisen silmän seistessään yhdellä jalalla. Kun näkökenttä on riittävän laaja, saamme informaatiota laajalta alueelta ja voimme ennakoida tulevat tilanteet. Näin säästymme tasapainoa horjuttavilta yllätyksiltä.
- Tuntoaisti (erityisesti jalkapohjien ja nivelten sekä jänteiden tuntoaistit) kertovat alustan muodoista sekä vartalon asennoista. Aistimusten herkkyys vähenee iän myötä, jolloin korjausliikkeet hidastuvat ja tasapainon hallinta vaikeutuu.
- Sisäkorvan tasapainoelin vastaa noin 60 prosentista tasapainon säätelyä. Se rakentuu kolmesta kaarikäytävästä, joissa on tasapainokiviä, hyytelömäistä nestettä ja karvasoluja. Sisäkorvan tasapainoelimen avulla ihminen kykenee aistimaan painovoiman muutokset ja erilaiset liikkeet, kun liikkuva hyytelömäinen neste liikuttaa karvasoluja. Tasapaino- ja liikeaisti (vestibulaarinen järjestelmä) viestittävät siis keskushermostolle tietoa kehon asennon ja liikkeen muutoksista. Aivot käsittelevät saamansa informaation ja reagoivat tilanteen vaatimalla tavalla. Tasapaino- ja liikeaistit auttavat meitä suhteuttamaan kehomme sitä ympäröiviin olosuhteisiin.
Painopisteestä tukipisteeseen
Jokaisella esineellä ja olennolla on oma painopisteensä. Kun painopiste sijaitsee tukipisteen päällä, pysyy esine tai henkilö tasapainossa. Mitä kauemmaksi painopiste karkaa tukipisteen päältä, sitä varmemmin tasapaino menetetään ja sitä enemmän lihastyötä on tehtävä pysyäkseen tasapainossa.
Seistäessä suorana ihmisen painopiste sijaitsee jotakuinkin navan korkeudella vartalon keskipisteessä. Kun jalat ovat hieman harallaan, kulkee “luotisuora” jalkojen keskeltä polvilumpioiden takaa ja kehräsluiden editse lattiaan.
Tasapainoalue on siis jalkaterien muodostama ja niiden välinen alue lattiassa. Kun painopiste on tämän alueen päällä, pysyy henkilö tasapainossa. Ryhdillä ja lihastasapainolla on tässä valossa voimakas merkitys tasapainon hallintaan!
Tasapainoaluetta pienentämällä tai tekemällä sitä epävakaammaksi voidaan tasapainoa harjoittaa tehokkaasti. Jos liike voidaan tehdä yhdellä jalalla seisten, tukijalkaa vaihtaen tai epävakaalla alustalla istuen, joutuvat lihakset tekemään yhteistyötä asennon säilyttämiseksi ja tasapainon ylläpitämiseksi.
Tasapainon ja koordinaation harjoittaminen perustuu erilaisiin tasapainoelimiä stimuloiviin ja asentoa ylläpitäville lihaksille kohdennettuihin liikkeisiin ja liikesarjoihin. Liikkeet voidaan toteuttaa tasapainoaluetta pienentämällä tai muuttamalla, epävakaalla alustalla tai eri liikesuuntia yhdistämällä.
Pieni tasapainotesti
Suoritusohje: Seiso yhdellä jalalla (valitse mielestäsi parempi jalka) siten, että vastakkaisen jalan jalkaterä on säären sisäsivua vasten, polvi kiertyneenä ulospäin sivulle. Seiso mahdollisimman eleettömästi, kädet vartalon sivulla. Käytä käsiä tasapainon säilyttämiseen vain tarvittaessa. Tee testi kengät jalassa. Tavoiteaika on 60 s ja sinulla on kaksi testisuoritusta, joista parempi kirjataan ylös.
Testissä mitataan tasapainoaika. Aika käynnistyy, kun testattava on tasapainoisessa asennossa ja pysäytetään kun hän menettää tasapainonsa (jalka irtoaa polvesta tai hyppy uuteen tasapainotilaan)
