Liikuntaohjelman tavoitteita ovat itse sairaudesta ja sen aiheuttamasta liikkumisen vähyydestä johtuvien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittojen vähentäminen, itsenäisen selviytymisen edistäminen, elämänlaadun parantaminen, aivoverenkierron häiriön uusiutumisen ehkäisy ja muiden sairauksien ilmenemisen tai vaikeutumisen ehkäisy.
Kuntoutusohjelma ja siihen sisältyvä liikunta suunnitellaan moniammatillisen ryhmän ja potilaan ja hänen läheistensä yhteistyönä.
Liikuntaharjoittelu aloitetaan jo vuodeosastolla. Nopeasti aloitetulla kuntoutuksella saadaan hyödynnettyä tehokkaasti aivojen suurta palautumis- ja mukautumiskykyä.
Sairauden aiheuttamat aistien, koordinaation ja tasapainon vajaukset ja lihasten heikkous ja kouristukset samoin kuin muut sairaudet asettavat usein rajoituksia liikunnalle.
Liikuntaharjoittelu toteutetaan ainakin alkuvaiheissa ammattihenkilön ohjaamana.
Liikuntaohjelmaan tulee pyrkiä sisällyttämään useita osia:
- yleiskestävyyttä kehittävää liikuntaa kuten kävelyä matalalla tai kohtalaisella kuormituksella 3 – 4 kertaa viikossa noin 40 minuuttia kerrallaan
- lihasten voimaa ja kestävyyttä kehittäviä harjoitteita ja
- liikkeiden koordinaatiota ja liikkuvuutta kehittäviä harjoitteita.
Harjoittelussa noudatetaan liikuntaharjoittelun yleisiä periaatteita, mutta harjoittelu mukautetaan potilaan kunnon, oireiden ja toimintojen vajausten aiheuttamien tarpeiden mukaan.
Harjoitteet toteutetaan mahdollisimman suuressa määrin päivittäisiä toimintoja muistuttavina, jotta ne edistävät itsenäistä selviytymistä.
Kävely on yleensä liikuntaohjelman keskeinen osa, mutta sillä saavutetaan lähinnä vain kävelyyn liittyviä fyysisiä hyötyjä.
Kuntoutusta jatketaan kotona itsenäisesti tai ammattihenkilöiden tukemana niin kauan kuin se tuottaa hyötyjä, jopa yli vuoden.
Lue lisää:
