Suositeltava liikunta katkokävelyn hoitoon
Katkokävely vaikeuttaa liikkumista. Katkokävelystä kärsivän ei silti kannata lopettaa liikkumista.
Liikunta on katkokävelyn ensisijainen hoitomuoto aina kun se on mahdollista. Liikuntaharjoittelu ei kuitenkaan yleensä ole vaikuttavaa, jos kivun rajoittama kävelymatka on lyhempi kuin 50 m.
Liikunnan vaikutuksia ei voida korvata lääkkeillä. Kajoavien (kirurgisten) hoitojen jälkeen liikuntaharjoittelu on tarpeellista tehostamaan ja monipuolistamaan niiden vaikutusta.
Ennen liikuntaharjoittelua on tarpeen selvittää henkilön terveydentila kokonaisuudessaan. Katkokävelystä kärsivillä henkilöillä on usein muitakin valtimoita ahtauttavia sairauksia tai diabetes ja niihin liittyviä riskejä.
Terveydentilan selvittämisessä suositellaan tavanomaisten tutkimusten lisäksi kliinistä rasituskoetta. Juoksumatolla tehtynä se antaa tietoa suorituskyvystä, oireista, kävelyn sopivasta aloitusnopeudesta ja aloitusjaksojen kestosta, sykkeen ja verenpaineen vasteista rasitukseen, liikuntaan liittyvistä riskeistä ja kävelykyvyn perustasosta seurantaa varten.
Asiantuntijajärjestöjen antamissa suosituksissa liikuntaohjelmien sisällöstä on jonkin verran eroja.
Tehokkaimpana liikuntaharjoitteluna suositellaan kävelyä ja portaiden nousua.
Pyöräily, yläraajoilla tehty vastaava harjoittelu ja lihaskuntoharjoittelu ovat tuottaneet jokseenkin kävelyharjoittelua vastaavia vaikutuksia. Niitä samoin kuin muun muassa hiihtoa ja uintia voidaan tarvittaessa käyttää vaihtoehtoisina ja täydentävinä harjoittelumuotoina.
Myös päivittäisiin toimintoihin liittyvästä mahdollisimman nopeasta kävelystä ja muusta liikunnasta on osoitettu olevan hyötyä.
Jos alaraajojen lihakset ovat heikot – kuten ne katkokävelystä kärsivillä henkilöillä usein ovat – niitä on hyvä vahvistaa lihaskuntoharjoittelulla jopa ennen kävelyharjoittelua.
Myös yläraajojen kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelusta ja jalkaterän koukistusharjoituksista on saatu myönteisiä tuloksia pienehköissä tutkimuksissa. Näillä harjoitusmuodoilla on merkitystä lähinnä kävelyä korvaavina harjoittelumahdollisuuksina.
Liikuntaohjelma on hyvä ainakin aloittaa ohjattuna mikäli mahdollista. Ohjattu harjoittelu ja siihen liitetty neuvonta on tuottanut parempia tuloksia kuin omatoiminen harjoittelu. Pelkkä kehotus omatoimiseen harjoitteluun on yleensä vaikuttanut korkeintaan vähän.
Jos ohjattu harjoittelu ei ole mahdollista, toteutetaan harjoittelu omatoimisesti ammattihenkilön antamien ohjeiden mukaan.
Jokainen harjoituskerta aloitetaan ja lopetetaan lämmittelyliikunnalla. Tämä on erityisen tarpeellista kylmässä, koska kylmä nopeuttaa oireiden ilmenemistä.
Harjoittelu on tehokkainta, kun liikunta tuottaa sairaudelle tyypillistä kipua. Harjoittelu on kuitenkin ollut vaikuttavaa myös kuormitustasoilla, joilla kipua ei vielä ole ilmaantunut. Tämä antaa mahdollisuuksia käyttää tarvittaessa suositeltua kevyempääkin kuormitusta.
Perinteisessä harjoittelussa sopivaksi kuormitukseksi katsotaan sellainen, että se aiheuttaa kipua 3 – 5 minuutissa. Kävelyä jatketaan kohtalaiseen kipuun, jolloin se keskeytetään tai sitä kevennetään kunnes oireet katoavat. Kävely-lepo vuorottelua jatketaan koko harjoituksen ajan.
Harjoituskerran kesto on aluksi noin puoli tuntia, vähitellen se pyritään lisäämään noin tunniksi.
Harjoituksia toistetaan vähintään 3 – 5 kertaa viikossa, mielellään päivittäin. Joissakin ohjeissa suositellaan harjoittelua jopa useita kertoja päivässä.
Kävelyn nopeutta lisätään harjoittelun jatkuessa siten, että oireet ilmenevät edelleen 3 – 5 minuutissa. Kävelyn rasittavuutta voidaan lisätä erityisesti juoksumatolla myös suurentamalla nousukulmaa eli vastamäkeä.
Kävelyssä sauvat saattavat olla hyödyksi.
Naisilla ja erityisesti diabetesta sairastavilla naisilla harjoittelun vaikuttavuus on heikompi kuin miehillä, joten he tarvinnevat enemmän harjoittelua ja mahdollisesti muuta hoitoa sen lisäksi.
Ohjattua harjoittelua jatketaan vähintään 12 viikon ajan. Harjoittelun täydet vaikutukset saavutetaan noin 6 kuukaudessa. Niiden säilyttämiseksi harjoittelua on jatkettava ainakin 3 kertaa viikossa.
Harjoittelun omatoiminen jatkaminen ohjatun harjoittelun päätyttyä on välttämätöntä hyötyjen säilyttämiseksi. Näin menetellen ohjatun harjoittelun vaikutukset ovat säilyneet ainakin 12 kk ajan.
Harjoittelun puutteellinen toteutuminen on yksi katkokävelyn liikuntahoidon keskeisimmistä ongelmista. Tämän takia harjoittelua tulee mukauttaa siten, että se vastaa mahdollisimman hyvin ja jatkuvasti sitä toteuttavan henkilön tarpeita, mahdollisuuksia ja mieltymyksiä.
Käytössä olevilla lääkkeillä, suoritetuilla kirurgisilla toimenpiteillä ja sairauksilla saattaa olla vaikutusta harjoitteluun ja sen sisältämiin riskeihin. Terveydenhuollon asiantuntijat antavat tarvittavat ohjeet tai niitä on hyvä kysyä.
Liikuntaharjoitteluun saattaa sisältyä terveydellisiä riskejä erityisesti diabetesta sairastavilla henkilöillä. Heillä ääreishermot ovat usein vaurioituneet, mikä heikentää ihon tuntoherkkyyttä ja aiheuttaa liikkumisen epävarmuutta. He ovat alttiita tapaturmille ja esimerkiksi jalkineiden aiheuttamille hankautumille. Haavat tulehtuvat heillä helposti ja paranevat huonosti.
- Erityisesti ulkona tapahtuvan liikunnan turvallisuutta voidaan lisätä muun muassa seuraavilla keinoilla:
- Lääkärin mahdollisesti määräämät lääkkeet erityisesti hätätilanteita varten pidetään mukana. Liikunta on hyvä ajoittaa siten, että lääkkeiden vaikutus on parhaimmillaan.
- Liikunnassa on syytä välttää äärimmäisiä ponnistuksia. Erityisen tärkeää tämä on henkilöille, joilla on rytmihäiriötahdistin.
- Jos liikunta aiheuttaa puristusta rinnassa, hengenahdistusta, rytmihäiriötuntemuksia, uupumusta kohtuutonta hikoilua, pahoinvointia, huimausta tai pyörrytystä, vapinaa tai muita voimakkaita oireita, liikunta on syytä keskeyttää välittömästi. Jos oireet jatkuvat, on otettava yhteys lääkäriin.
- Matkapuhelin on hyvä pitää mukana ja siihen kannattaa tallentaa hätätilanteissa tarpeelliset numerot.
- Diabetesta sairastavien henkilöiden on tarpeen kiinnittää liikunnassaan erityistä huomiota hyvien jalkineiden käyttöön ja jalkojen hyvään hoitoon.
Lue myös:
