Suolitukos tarkoittaa suolen kulkuestettä. Suolitukokset jaetaan mekaanisiin ja paralyyttisiin. Mekaanisessa tukoksessa suoli tukkeutuu jonkin esteen seurauksena. Paralyyttisessä tukoksessa eli suolilamassa suolen supistelutoiminta lakkaa eikä suolen sisältö sen vuoksi etene. Pitkittyessään tukos saattaa johtaa henkeä uhkaaviin komplikaatioihin, minkä vuoksi suolitukospotilaat kuuluvat sairaalahoitoon kirurgiseen yksikköön.
Suolitukoksen syyt
Mekaanisen ohutsuolitukoksen yleisimmät syyt ovat kiinnikkeet ja tyrät. Paksusuolitukoksen yleisin syy on paksusuolisyöpä. Muita mekaanisen suolitukoksen syitä ovat esimerkiksi Crohnin tauti tai suolen kiertymät eli volvulus (suolisolmu).
Paralyyttisen tukoksen, suolilaman, syitä ovat esimerkiksi vaikeat sairaudet tai infektiot (esim. keuhkokuume), vatsaontelon leikkaus tai voimakkaat kipulääkkeet. Suoli reagoi lamaantumalla jonkin elimistöä koettelevan tapahtuman seurauksena. Vaikea ummetus voi johtaa suolitukoksen kaltaiseen tilaan.
Jatkuva, kova kipu on hälyttävä merkki
Mekaanisen tukoksen oireita ovat jaksottaiset kouristavat kivut, mahan turvotus ja oksentelu. Ulostusta ei tule. Oireet riippuvat tukoksen korkeudesta; mitä lähempänä tukos on suolen alkukohtaa, sitä aiemmin alkaa oksentelu. Paksusuolitukos aiheuttaa oksentelua myöhemmin tai se puuttuu kokonaan. Turvotus johtuu suoleen kerääntyneestä nesteestä ja kaasusta. Potilas kärsii tästä syystä myös nestehukasta, mitä oksentelu pahentaa.
Aaltoilevan kivun muuttuessa jatkuvaksi, herää epäily suolen verenkiertohäiriöstä eli strangulaatiosta. Verenkiertohäiriössä suolen seinämä menee kuolioon ja on vaarassa puhjeta. Suolen puhkeaminen aiheuttaa henkeä uhkaavan vatsakalvon tulehduksen.
Suolilaman oireet kehittyvät hitaammin ja aaltoileva kipu puuttuu. Myös suolilama voi aiheuttaa strangulaation.
Suolitukoksen tutkiminen
Suolitukoksen diagnoosi selviää tavallisella lääkärin tutkimuksella. Vatsan röntgenkuvalla voidaan todeta suolen laajentuma ja arvioida tukoksen sijainti. Varjoaine- ja tietokonekuvauksella tukoksen paikasta ja sen syystä saadaan tarkempaa tietoa. Tukoksen syy selviää usein vasta leikkauksessa.
Suolitukoksen hoito
Alkuvaiheen hoidossa tärkeintä on nestehukan korjaus nesteensiirrolla ja nenämahaletku. Nenämahaletkun avulla suoliston paine vähenee. Yleensä tilannetta seurataan muutaman päivän ajan, sillä tukos laukeaa usein itsestään. Tukoksen jatkuessa tai jos esimerkiksi uhkaa suolen puhkeaminen tarvitaan leikkaushoitoa. Leikkauksessa korjataan tukoksen syy: katkaistaan kiinnikkeet, korjataan tyrä tai esimerkiksi poistetaan tukoksen aiheuttama kasvain.
Mekaanisen tukoksen aiheuttavaa kasvainta ei aina saada poistetuksi. Sellaisessa tilanteessa voidaan tukos ohittaa liittämällä suolen yläpuolella oleva suoli tukoksen alapuolella olevaan suoleen. Tukos voidaan laukaista myös tekemällä suoliavanne tukoksen yläpuolelle. Joissain tapauksissa avanne voidaan myöhemmin poistaa, mutta joskus se on jätettävä pysyväksi.
Lääkehoitoa suolitukokseen ei ole. Kroonisen mahasuolikanavan toimintahäiriön hoitona on käytetty sisapridia. Suolen tutkimiseen käytettävä varjoaine stimuloi suolta joskus niin, että tukos laukeaa, mutta varsinaisena lääkehoitona sitä ei käytetä.
