Voi hyvin

Suojele mieltäsi hyvillä mikrobeilla


Voiko masennus tai muistisairaus johtua vääränlaisista suoliston mikrobeista? Miksi stressi aiheuttaa krampin vatsassa? Kun suolistosi voi hyvin, sinä voit hyvin.
Kuvat iStock

Parhaillaan koetetaan kiivaasti selvittää, mikä yhteys on suoliston ja aivojen välillä, ruotsalainen tietokirjailija Soki Choi sanoo.

– Tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että esimerkiksi masennus saattaa liittyä suoliston mikrobikannan koostumukseen, Soki kertoo.

Hänen kirjansa Suolistovallankumous: Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi on juuri ilmestynyt Suomessa. Ruotsissa kirja on kivunnut korkealle myyntilistoilla.

Soki Choi kiinnostui aiheesta, kun hän tutki ruotsalaista terveydenhoitojärjestelmää kymmenen vuoden ajan. Hän järkyttyi havaitessaan, että jopa 90 prosenttia tervey­denhuollon kuluista on kytköksissä ruokavaliosta tai muista elämäntavoista johtuviin sairauksiin.

Sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen lisäksi näihin sairauksiin kuuluvat myös stressiin ja mielen pahoinvointiin liittyvä oirehtiminen, Parkinsonin tauti ja muistisairaudet, kuten Alzheimerin tauti.

– Nykyisin masennus on yleisempi kuin sepelvaltimotauti. Kirjallani haluan motivoida ihmisiä pitämään huolta aivoistaan, Soki sanoo.

Kirjaansa varten Soki luki yli 400 tieteellistä artikkelia. Tutki­muksensa perusteella hän uskoo, että mieltään voi suojella syömällä ruokaa, joka parantaa suoliston mikrobikannan koostumusta.

Soki Choi on ruotsalainen tutkija ja tietokirjailija. Hänen kirjansa Suolistovallankumous: Näin suolistobakteerit vahvistavat aivojasi (WSOY 2019) on ilmestynyt myös suomeksi.

Soki luottaa erityisesti fermentoituun eli hapatettuun ruokaan, kuten kimchiin ja kombuchaan. Korealainen perinneruoka kimchi valmistetaan kiinankaalista tai muista kasviksista, ja kombucha on fermentoitua teetä. Ne sisältävät voihappoa, jota suolisto rakastaa.

Voihappo voi parantaa suoliston mikrobikantaa, ja sen puute on liitetty Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin.

– Minusta tuli riippuvainen kimchistä jo kaksivuotiaana, Soki, korealaisten vanhempien lapsi, sanoo ja naurahtaa.

Kuitua kasviksista

Suoliston ja mikrobikannan hyvinvointi kulkee siis käsi kädessä: kun suolistossa on monipuolisesti hyviä mikrobeja, mekin voimme hyvin – ja toisin päin.

Mikrobit ovat pieneliöitä, ja niitä elää suolistossamme noin 39 miljoonaa. Niihin kuuluvat bakteerit, hiivat, homeet, levät, alkueläimet ja virukset, eli suolistossamme kukoistaa valtaisa mikrobien floora. Joukossa on terveydelle sekä hyviä että haitallisia mikrobeja. Jälkimmäiset voivat aiheuttaa meille sairauksia.

Hyvät mikrobit pitävät siitä, mistä keho muutenkin: terveellisistä elintavoista. Uni, liikunta ja kasvispainotteinen ruoka on niiden mieleen.

– Länsimainen, paljon sokeria ja prosessoitua, tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ruokavalio ei elätä niitä hyviä mikrobeja, joita tarvitsemme. Kuitupitoinen, fermentoitu ruoka on sen sijaan hyvien mikrobien herkkua, Soki sanoo.

Hän uskoo, että meidän kannattaisi ryhtyä jälleen syömään samanlaista ruokaa, jota söimme ennen maatalouden ja ruoka­tuotannon teollistumista. Suuren osan ravinnostamme pitäisi olla kasvisperäistä.

– Kun olimme metsästäjiä ja keräilijöitä, söimme paljon ja monipuolisesti kasviksia. Nykyisin jopa 70 prosenttia kaikista kaloreista saadaan viljoista, Soki sanoo.

Tämä tarkoittaa, että ruokavalio on epätasapainossa – ja niin on suoliston mikrobi­kantakin. Suoliston mikrobit tarvitsevat monipuolista ravintoa, joka sisältää paljon ravintokuitua.

Tietyt ravintokuidut, joita saadaan esimerkiksi kasviksista, ovat terveydellemme tärkeiden suolistomikrobien ensisijaista ravintoa. Ne tuottavat siitä useita välittäjä­aineita. Välittäjäaineet taas ovat aivojen viestinviejiä. Niitä ovat esimerkiksi serotoniini, dopamiini, adrenaliini, noradrenaliini ja asetyylikoliini.

Välittäjäaineet vaikuttavat muun muassa mielialaan, vireyteen, uneen, seksuaaliseen halukkuuteen, ruokahaluun, muistiin, keskittymiskykyyn ja motivaatioon. Ne siis säätelevät aivojamme ja toimintaamme. Jotta voisimme hyvin, välittäjäaineiden pitää olla tasapainossa. Jos niiden suhde järkkyy, voi myös mielemme järkkyä.

Esimerkiksi mielihyvähormonista serotoniinista 90 prosenttia muodostuu suolistossa ja 10 prosenttia aivoissa. Toinen mielihyvään vaikuttava hormoni, dopamiini, syntyy puoliksi suolistossa, puoliksi aivoissa.

Jos ruokavalio on yksipuolinen tai siitä puuttuu ravintokuitua, mikrobit kärsivät nälkää. Se saattaa vaikuttaa välittäjäaineiden tuotantoon ja sitä kautta luultavasti mielialaan.

Suolisto reagoi tunteisiin

Myös tunteet voivat vaikuttaa suoliston hyvinvointiin. Kun olet stressaantunut, elimistössäsi erittyy paljon stressihormoni noradrenaliinia. Suolisto jännittyy ja saattaa tyhjentyä nopeasti.

Kun ennen jännittävää esiintymistä tai tapaamista on pakko juosta vessaan, suolisto reagoi tunteisiin.

Myös tunteet voivat vaikuttaa suoliston hyvinvointiin.

Stressihormonit ohentavat myös suoliston limakalvoa. Jos sen pinta ei ole tiivis, sen kautta voi päästä kudoksiin suolen sisältöä. Kehon puolustusjärjestelmä aktivoituu, sillä elimistö pitää näitä mikrobeja haitallisina vierasaineina. Immuunipuolustus ryhtyy taistelemaan niitä vastaan, ja voi syntyä matala-asteinen tulehdus.

Stressihormonit vaikuttavat myös suo­listomikrobeihin.

– Stressihormonit stimuloivat huonojen suolistomikrobien kasvua. Stressi voi saada myös himoitsemaan roskaruokaa, kuten sokeria ja rasvaa, koska siinä on nopeaa energiaa ja sitä tarvitaan selviytymiseen, Soki sanoo.

Jos koettaa tukahduttaa stressiä hampurilaisilla ja ranskalaisilla, lisääntyvät roskaruoasta elävät huonot mikrobit suolistossa entisestään. Hyville sen sijaan käy kalpaten, koska ne tarvitsevat ravintokuitua elääkseen.

Puolesta ja vastaan

Pitkittyneestä stressistä voi seurata vakavampia sairauksia: ahdistusta ja masennusta. Lisäksi jotkin tutkimukset ovat osoittaneet, että suoliston mikrobikannan koostumus voi vaikuttaa siihen, miten

helposti ihminen stressaantuu ja kestää stressiä. Yhteys ei ole kuitenkaan selvä, vaan tarvitaan lisää tutkimuksia.

– Osa tutkijoista on skeptisiä ja sanoo, ettei mielialaan voi vaikuttaa pitämällä huolta suolistomikrobeista. Osa kuitenkin uskoo, että kyllä voi, Soki sanoo.

Se tiedetään, että kun tutkijat antoivat terveille hiirille tulehdusta lisäävää lipo­polysakkaridia (LPS), niille kehittyi välittömästi masennuksen oireita. LPS lisää elimistön tulehdusta, ja sitä levittävät kehoon ne mikrobit, jotka pitävät runsaasti sokeria ja rasvaa sisältävästä länsimaisesta ruokavaliosta.

On myös selvitetty, että masentuneilla ihmisillä on muita suurempi LPS-pitoisuus ja että Alzheimerin tautia sairastavilla se on kolme kertaa normaalia suurempi. Parhaillaan tutkitaan, voiko matala-asteinen tulehdus olla syy muistin ja ajattelun heikkenemisen taustalla.

Soki Choi kertoo kirjassaan, että vuonna 2017 Nature-lehdessä julkaistiin artikkeleita Alzheimerin taudista ja suolistofloorasta. Yksi tutkimuksista osoitti, että Alzheimerin tautia sairastavilla oli suolistossaan huomattavasti vähemmän eri mikrobilajeja kuin terveillä ihmisillä.

Tutkimukset ovat kuitenkin kesken, eikä esimerkiksi masennukselle altistavaa mikrobiyhdistelmää ole vielä löydetty.

– Monet tutkijat uskovat, että tärkeintä on se, että suolistossa on tarpeeksi ja monipuolisesti hyviä mikrobeja. Niitä sinne saa syömällä monipuolisesti ja terveellisesti.

Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2019.

Julkaistu: 12.11.2019