Runsaat puoli miljoonaa suomalaista sairastaa aikuisiän diabetesta. Suuri osa ei tiedä sitä itse.
Sairastumiseen vaikuttavat ennen kaikkea perimä sekä ruokailu- ja liikuntatottumukset.
Muut tekijät, kuten stressi, pitkäaikainen univaje ja lääkitys, saattavat joissakin tapauksissa vaikuttaa taudin puhkeamiseen.
Sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt kehittyvät salakavalasti. Esidiabetes voi muhia jopa vuosikymmeniä. Oireita ei ole tai ne ovat lieviä. Väsymyksen ja vetämättömän olon ajattelee helposti johtuvan esimerkiksi ruuhkavuosista ja työstressistä.
– Esidiabetes ja kakkostyypin diabetes ovat periaatteessa sama asia, mutta esidiabetesvaiheessa häiriöt ja haitat ovat lievempiä, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki sanoo.
Sokeriarvot ovat koholla jo tällöin, mutta ne eivät ylitä diabeteksen rajaa.
– Jos muutokset havaitaan ajoissa, on erittäin hyvät mahdollisuudet estää tai ainakin siirtää sairauden puhkeamista, Mustajoki lohduttaa.
Myös hoikka voi sairastua diabetekseen
Vatsaontelossa eli suolten välissä ja sisäelinten ympärillä oleva rasva on huomattavasti haitallisempaa kuin esimerkiksi takamukseen tai reisiin varastoituva rasva.
– Vyötärölihavuudessa rasvasoluja löytyy usein maksasta. Sisälmysrasvassa on käynnissä jatkuva tulehdus, eikä aineenvaihdunta toimi normaalisti, Mustajoki sanoo.
Suurin osa, noin 85 prosenttia, kakkostyypin diabetekseen sairastuvista on ylipainoisia.
Mutta normaalipainoiset tai hoikatkaan eivät ole täysin turvassa.
– Sairastumisriskiin vaikuttaa merkittävästi se, minne rasvakudos varastoituu kehossa, Pietiläinen painottaa.
Miehille ylimääräinen rasva kerääntyy tavallisesti vatsaonteloon, naisille lantion seudulle. Vaihdevuodet tasaavat tilannetta.
– Myös geenit vaikuttavat rasvan jakautumiseen. Perinnöllisillä tekijöillä on todennäköisesti suuri merkitys silloin, kun normaalipainoinen tai hoikka sairastuu aikuisiän diabetekseen, Pietiläinen kertoo.
Liikkumattomuudessakin on riskinsä.
– Hyvin vähän liikkuvilla normaalipainoisilla voi olla vähän lihaskudosta suhteessa rasvaan, vaikka tilanne ei näkyisi ulospäin. Epätasapaino altistaa aineenvaihdunnan häiriöille. Pitkällä tähtäimellä se saattaa myös lisätä diabetesriskiä, Pietiläinen kertoo.
Omenavartalo on riski
Ei ole tavatonta, että naisella voi olla samanaikaisesti kakkostyypin diabetes, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), kohonnut verenpaine sekä sydän- ja verisuonisairaus kuten sepelvaltimotauti.
Vielä ei osata varmaksi sanoa, miten ne kietoutuvat toisiinsa perinnöllisesti, biologisesti ja toiminnallisesti. Sairaudet ovat monisyisiä kokonaisuuksia, ja ensimmäistä dominopalikkaa on usein mahdotonta paikantaa.
Yksi näitä sairauksia yhdistävä tekijä on metabolinen oireyhtymä (MBO). Se on yksilöllisesti vaihteleva kokonaisuus toimintahäiriöitä esimerkiksi sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnassa. Vyötärölihavuus eli omenavyötärö on sen näkyvin tunnusmerkki.
Muita kriteerejä ovat kohonnut verenpaine, matala hyvä HDL-kolesteroli ja kohollaan olevat triglyseridirasva- sekä paastosokeriarvot.
– Naisilla vyötärön ympärysmitan tulisi olla alle 90 ja miehillä alle 100 senttimetriä. Pienempiäkin mittoja on esitetty, mutta mielestäni nämä ovat kohtuulliset, sisätautien erikoislääkäri ja lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen toteaa.
Sokerirasituskoe paljastaa esidiabeteksen
Esidiabetesvaiheessa insuliinin vaikutus on heikentynyt maksassa, lihaksissa ja rasvakudoksissa. Toimintahäiriötä kutsutaan insuliiniresistenssiksi.
Tällöin hieman kohollaan oleva verensokeri piiskaa haimaa tuottamaan enemmän insuliinia, haima väsähtää ja insuliinintuotanto hiipuu pikkuhiljaa. Kun verensokeri nousee, esidiabetes muuttuu diabetekseksi.
Esidiabetes voidaan diagnosoida sokerirasituskokeella, joka on herkempi kuin yksittäinen paastosokeria mittaava koe.
– Joskus saattaa olla niin, että paastosokeriarvo sinnittelee normaalin tuntumassa, mutta rasituskoe paljastaa uhkaavan diabeteksen.
Ruokavalio paremmaksi
Painonpudotus, liikunnan lisääminen ja ruokavalion keventäminen ovat ensisijainen keino ehkäistä ja hoitaa kakkostyypin diabetesta.
– Lääkitys aloitetaan heti, kun diabetes on diagnosoitu. Se ei kuitenkaan poista elintapojen tärkeyttä hoidon osana, Pietiläinen toteaa.
Tavoitteena ei ole kaventua omenasta ampiaisvyötäröiseksi hinnalla millä hyvänsä. Mustajoki uskoo maltilliseen muutokseen.
– Jo alle viiden kilon painonpudotus vaikuttaa myönteisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Vatsaonteloon kertyneessä rasvassa on se hyvä puoli, että se sulaa nopeammin kuin ihonalainen rasva.
Ehkäise kakkostyypin diabeteksen puhkeamista
● Tee luotettava kakkostyypin diabeteksen riskitesti Diabetesliiton nettisivuilla.
● Jos saat testistä yli 12 pistettä, varaa aika työterveyshoitoon tai terveyskeskukseen. Saatat tarvita paastosokerin mittausta.
● Tarkista ruokavaliosi, mutta älä ryhdy tiukalle rajoitusdieetille. Se johtaa usein painon jojoiluun. Ateriat kevenevät, kun syöt runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Laihduttajan kannattaa huolehtia myös riittävästä proteiinin saannista.
● Lisää liikuntaa arkeesi. Sairastumisriski pienenee merkittävästi, kun liikut säännöllisesti. Jo puolen tunnin reipas kävelylenkki päivittäin vähentää riskiä.
