Rasvamaksasta kärsii noin joka neljäs suomalainen. Terve maksa on ruskeanpunakka möhkäle. Jos rasvaa kertyy elimeen liikaa, se muuttuu kellertäväksi tai harmahtavaksi.

Jos rasvaa on yli viisi prosenttia, maksa on rasvoittunut. Ennen ajateltiin, että tila johtuu liiallisesta alkoholin käytöstä. Nyt tiedetään, että suuri osa rasvamaksoista ei liity alkoholiin vaan epäterveellisiin elintapoihin ja ylipainoon.

– Rasvamaksaa on hävetty, ja siitä kärsiviä ihmisiä on jopa pidetty piilojuoppoina, sanoo sisätautiopin professori Hannele Yki-Järvinen Helsingin yliopistosta.

Lue myös: Ylipaino rasvoittaa maksaa

Maksa voi rasvoittua eri tavoin

Kun lihoo, rasvakudosta syntyy lisää, myös maksaan. Geenit vaikuttavat kuitenkin vaivaan. Kaikkien maksa ei rasvoitu yhtä helposti.

Normaalipainoisilla on harvoin rasvamaksaa. Kaikkien ylipainoisten maksa ei myöskään ole rasvoittunut. Ratkaisevaa on, millä ruokavaliolla ylimääräiset kilot on hankittu.

– Tyydyttynyt rasva ja sokeri rasvoittavat maksaa eniten.

Hannele Yki-Järvisen tutkimusryhmä selvitti asiaa vuonna 2017 julkaistussa tutkimuksessa. Koehenkilöt söivät päivässä tuhat ylimääräistä kaloria kolmen viikon ajan. Yksi ryhmä söi hyviä rasvoja, toinen tyydyttynyttä rasvaa ja kolmas sokereita ja nopeita hiilihydraatteja. Vähiten rasvoittui niiden maksa, jotka lihoivat hyvillä rasvoilla.

Lue myös: Rasvamaksa ja laihduttaminen

– Rasvamaksa erottaa terveet ja sairaat ylipainoiset. Ihmisillä, joilla on rasvamaksa, on suurempi riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin ja kakkostyypin diabetekseen.

Erityisen pahaksi maksalle ovat sokeriset ja rasvaiset herkut, kuten fruktoosilla makeutetut limut, viinerit, maitosuklaa, rasvainen punainen liha, makkarat ja juustot.

Joskus maksa voi tulehtua. Pahimmillaan lopputuloksena on maksakirroosi. Silloin maksaan kasvaa sidekudosta, eikä se enää toimi kunnolla. Jos kirroosi todetaan ajoissa, sen voi vielä parantaa. Muuten ainoa vaihtoehto on maksansiirto.

Ilman maksaa ei voi elää. Se hajottaa alkoholia, lääkkeitä ja elimistön tuottamia myrkkyjä. Se varastoi vitamiineja, sokeria ja rasvaa, tuottaa proteiineja ja erittää sappea ruoansulatukseen.

Lue myös: Usein oireeton rasvamaksa uhkaa suomalaisten terveyttä

Metabolinen oireyhtymä ja rasvamaksa

Jos ihmisellä on metabolinen oireyhtymä, hänellä on hyvin luultavasti myös rasvoittunut maksa. Siksi sitä ei tarvitse diagnosoida erikseen.

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa verenpaine, veren sokeriarvot ja triglyseridit ovat koholla. Hyvää HDL-kolesterolia on puolestaan vähän. Rasvoittunut maksa tuottaa triglyseridejä ja laskee HDL-kolesterolin määrää.

Tehokkain tapa hoitaa rasvamaksaa ja metabolista oireyhtymää on korjata elintavat: laihduttaa, liikkua ja parantaa ruokavaliota. Tuloksia voi syntyä nopeasti.

Useimmilla kaikki muutokset korjaantuvat, jos he laihtuvat kymmenen prosenttia, mutta pienikin painonpudotus auttaa. Rasvamaksa saattaa kehittyä kuukaudessa – ja parantua samassa ajassa.