Tutkimuksessa todettiin, että raskausmyrkytys altistaa jo viimeisten raskausviikkojen aikana lievästi heikentyneelle kilpirauhasen vajaatoiminnalle, mutta vajaatoimintaa voi tulla jopa pari vuosikymmentä synnytyksen jälkeen.
BMJ:ssa julkaistu raportti perustuu kahden erillisen tutkimuksen analyysiin. Molemmissa raskausmyrkytyksen todettiin olevan yhteydessä kilpirauhasongelmiin. Raskausmyrkytyksen ensimmäisen raskauden aikana kokeneilla naisilla oli kilpirauhasongelmien riski suurempi kuin naisilla, joilla myrkytystä ei ole ollut, mutta erityisen suureksi riski nousi, jos raskausmyrkytys oli tullut kahdessa raskaudessa.
Kaiken lisäksi raskausmyrkytyksen havaittiin lisäävän myös munuaistaudin riskiä.
Mikä raskausmyrkytys on?
Raskausmyrkytys on raskausajan loppupuolen ongelma, joka puhkeaa useimmiten 20.–36. raskausviikolla. Tosin se voi alkaa periaatteessa milloin tahansa jo 20. raskausviikon jälkeen.
Todennäköisesti raskausmyrkytys saa alkunsa jo alkuraskaudessa istukan verisuoniston rakentuessa, vaikka oireet puhkeavatkin vasta myöhemmin. Raskausmyrkytykselle ei ole nykytietämyksen valossa löydetty aukotonta lääketieteellistä selitystä.
Tyypillisimpiä raskausmyrkytyksen oireita ovat turvotus (varsinkin kasvoissa ja muualla ylävartalossa), väsymys, huonovointisuus, yleisesti heikko olo ja jatkuva päänsärky, ylävatsakipu sekä mahdolliset näköhäiriöt.
Lievät raskausmyrkytyksen oireet, kuten verenpaineen hienoinen kohoaminen raskauden loppuvaiheessa ovat melko tavallisia loppuraskauden vaivoja, eivätkä yleensä johda sairaalareissuun. Sen sijaan pahimmat raskausmyrkytykset vaativat sairaalaseurantaa. Raskausmyrkytystä ei voida varsinaisesti hoitaa muulla kuin synnytyksellä, joten pahan raskausmyrkytyksen yhteydessä saatetaan synnytys joutua käynnistämään.
Mitä kilpirauhasen vajaatoiminta tarkoittaa?
Kilpirauhasen toiminnalla on merkittävä vaikutus ihmisen terveyteen, sillä sen erittämät hormonit, tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3), säätelevät elimistön aineenvaihduntaa. Kilpirauhanen sijaitsee kaulalla kilpiruston sivuilla ja alapuolella. Kilpirauhashormonit vaikuttavat muunmuassa kasvuun, energian käyttöön ja lämmöntuottoon.
Kilpirauhasen tuottaessa oikean määrän hormoneita ihmisen aineenvaihdunta toimii normaalisti. Joskus kilpirauhanen kuitenkin tuottaa liian vähän tyroksiinihormonia, jolloin elimistön aineenvaihdunta hidastuu. Tätä tilaa kutsutaan kilpirauhasen vajaatoiminnaksi eli hypotyreoosiksi.
Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa merkittävän terveysriskin.
Lähde: BMJ
