Pyörtyminen eli synkopee tarkoittaa lyhyttä tajunnanhäiriökohtausta, johon liittyy lihasjänteyden menetys. Se aiheutuu aivojen verenkierron tilapäisestä heikkenemisestä. Pyörtyä voi sekä seistessä että istuessa.
Pyörtymisen syynä voi olla esimerkiksi väsymys, kuviteltu vaara, järkytys, kipu, ripulointi tai oksentelu, hikoilu, kuume, kuivuminen tai pitkään jatkunut paikallaan seisominen. Terveellä ihmisellä kyse on yleensä vaarattomasta tapahtumasta mutta taustalla voi kuitenkin olla myös sydän- ja verenkiertoelimistön sairaus, neurologinen sairaus tai lääkitys. Pyörtyminen on oire, jonka taustatekijät tulisi arvioida ja tarvittaessa hoitaa.
Pyörtyneen ensiapu
- Aseta pyörtynyt makuulle ja nosta jalat koholle.
- Tarkista, että pyörtynyt hengittää normaalisti, tunnustele pulssi.
- Huolehdi, ettei pyörtynyt pääse vahingoittamaan itseään.
- Avaa ikkunat raittiin ilman saamiseksi.
- Avaa kiristävät vaatteet.
- Kohtaus menee ohi normaalisti 1-2 minuutissa.
Toimita pyörtynyt kiireellisesti lääkäriin, jos:
- Pyörtyminen ei mene ohi parissa minuutissa.
- Pyörtymiseen liittyy muita oireita, esim. pyörtynyt kouristaa.
- Pyörtynyt on kohtauksen jälkeen huonovointinen eikä tunne oloaan hetken levättyään virkeäksi.
Lisätietoa
Ensiapu -osiosta
Lähteet
Leinonen P. Pyörtyneen ennuste. Suomen lääkärilehti 2002;57:3834 Parikka H. Pyörtyminen. Duodecim 2003;119:1941-7. Ellonen M. Synkopeen syyt ja selvittely. YKT 20.5.2003. Lääkärin CD-ROM 1-2005.
Tarkastajalääkäri on tarkistanut tekstin 19.10.2010.
