Terve.fi

Pitääkö punkkia pelätä


Suomessa on kaksi erilaista punkkilajia. Punkit levittävät kahta täysin eri tautia: borrelioosia eli Lymen tautia ja puutiaisaivokuumetta (TBE) eli Kumlingen tautia.

Suomessa on kaksi erilaista punkkilajia. Euroopassa esiintyvä puutiainen, Ixodes ricinus ja idän Taiga-punkki, Ixodes persulcatus.

Taiga-punkkia on todettu Suomessa vasta alle 10 vuoden ajan ja sitä ei voi erottaa silmämääräisesti tavallisesta punkista. Taiga-punkin levittämä aivokuume voi olla rajumpi oireiltaan kuin tavallisen punkin levittämä tauti ja se voi helpommin kroonistua eli aiheuttaa pitkittyneen taudinkuvan.

Punkit eivät kestä pitkään kuivuutta tai kuumuutta ja tämän vuoksi ne elävät kosteissa ja varjoisissa paikoissa. Enimmäkseen punkit vaanivat saalistaan muutaman kymmenen sentin korkeudella ruohonvarressa. Punkkeja ei ole puissa. Myös eläimet voivat kuljettaa punkkeja paikasta toiseen.

Ihmisen iholle kiinnittyessään ihminen ei tunne kipua, koska punkki erittää pistosalueelle puudutetta, joka estää kivun tuntemisen.

Keskimäärin joka viides punkki kantaa borreliabakteeria ja 1-2 punkkia sadasta kantaa puutiaisaivokuumetta aiheuttavaa virusta.

Suomessa punkkien suhteen riskialuetta on Kemi – Joensuun eteläpuolinen alue. Puutiaisaivokuumetta kantavia punkkeja esiintyy eniten Ahvenanmaan alueella ja yksittäisinä tapauksina muualla Suomessa.

Euroopassa tautia tavataan Itävallassa, Sveitsissä, Etelä-Saksassa, Tsekissä, Tukholman saaristossa ja varsinkin Virossa.

Punkki tartuttaa kahta tautia

Punkit levittävät kahta täysin eri tautia:

borrelioosia eli Lymen tautia ja

puutiaisaivokuumetta (TBE) eli Kumlingen tautia.

Borrelioosin aiheuttaa borreliabakteeri. Borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla, mutta sitä vastaan ei ole olemassa rokotetta. Sairastettu borrelioosi ei anna ihmiselle suojaa, vaan sen voi sairastaa useita kertoja.

Aivokuumeiseen ei taas ole lääkettä mutta sitä voidaan ehkäistä rokotteella. Puutiaisaivokuume on flaviviruksen aiheuttama aivokuumetauti. Tulehduksista yli puolet on oireettomia. Oireisista tulehduksista taas noin joka kymmenes johtaa pitkäaikaisiin neurologisiin myöhäisoireisiin. Sairastettu aivokuume antaa pysyvän immuniteetin / suojan puutiaisaivokuumetta vastaan.

Sama punkki voi levittää siis kahta täysin eri tautia.

Vuonna 2010 borrelioositartuntoja tilastoitiin Suomessa 1 442 ja TBE-tartuntoja 44. Vuonna 2009 vastaava luvut olivat 1 467 ja 26. Todellisuudessa tartuntojen määrä on kuitenkin todennäköisesti suurempi.

Borrelia tarttuu ihmiseen punkista vain erittäin harvoin, mikäli punkki on saatu poistettua iholta noin kahdeksan tunnin sisällä sen kiinnittymisestä.

Sen sijaan TBE-virus elää punkin sylkirauhasessa, jonka vuoksi viruksen tarttuminen tapahtuu jo mahdollisesti minuuttien sisällä puremasta.

Näin suojaudut punkilta

Punkinpureman välttämiseksi on suositeltavaa käyttää vaaleita keinokuituisia pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Keinokuituiset vaatteet ovat liukkaita pinnaltaan ja tämän vuoksi punkin on niihin hankalampi tarttua. Lisäksi on olemassa sumutteita, joilla voi yrittää estää punkin hyökkäyksiä.

Riskialueilla oleskeltaessa on suositeltavaa tehdä punkkitarkastus päivittäin. Mikäli punkin pureman ympärille kehittyy punoittuva noin 5 cm halkaisijaltaan oleva ihottuma-alue, kannattaa hakeutua lääkäriin. Yleensä ihoreaktio on merkki borrelioositulehduksesta.

Asiaa punkkivälitteisistä taudeista

  • Vuonna 2010 borrelioositartuntoja tilastoitiin Suomessa 1 442 ja TBE-tartuntoja 44. Vuonna 2009 vastaavat luvut olivat 1 467 ja 26.
  • Borrelioosi tarttuu ihmiseen punkista vain erittäin harvoin, mikäli punkki on saatu poistettua 8 tunnin sisällä sen kiinnittymisestä ihoon.
  • Borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla.
  • TBE-virus elää punkin sylkirauhasessa, jonka vuoksi viruksen tarttuminen tapahtuu mahdollisesti jo minuuttien sisällä puremasta.
  • Puutiaisaivokuumeeseen (TBE) ei ole hoitoa, mutta virusta vastaan on rokote. Sairastetusta TBE-taudista syntyy elimistöön elinikäinen immuniteetti.
  • Hakeudu lääkäriin, jos punkin pureman alueelle tulee punoittava ihottuma.
  • Katso myös ohjeet punkin poistamiseen iholta.

Kirjoittaja on työterveyshuollon ja yleislääketieteen erikoislääkäri.

Julkaistu: 23.8.2011