Pettäminen on yksi tavallisimmista syistä, miksi pariskunnat lähtevät pariterapiaan. Parisuhteissa ihmiset ihastuvat ja rakastuvat parisuhteensa ulkopuolella, vaikka niin ei pitäisi monienkaan mielestä tapahtua.
Pettämisessä viimeistään huomaa, että yksiavioisuuden ihanne ja todellisuus eivät kohtaa.
Pettäminen on parisuhteen oire
Oireella on aina mieli. Se tarkoittaa, että kaikella käyttäytymisellämme on syvemmät taustat kuin nopeasti arvioituna voisimme ajatella. Moni pettäjä ei tiedä, miksi niin pääsi käymään. Kun pettäminen tapahtuu, kannattaa tutkia tutkia oireen mieltä: Mitkä ovat ne tiedostamattomat motiivit, jotka johtivat tapahtumaan tai kokonaiseen sivusuhteeseen?
Parisuhde rakennetaan yhdessä
Petetty näkee itsensä usein uhrina ja täysin osattomana tapahtumaan. Vaikka petetty ei olekaan vastuussa itse teosta, hän ei voi ulkoistaa itseään parisuhteestaan. Molemmat ovat vastuussa siitä, miten suhteeseen tehtiin tila kolmannelle osapuolelle. Molemmat ovat vastuussa itsestään parisuhteessa.
Huono suhde ei kuitenkaan oikeuta pettämiseen. Huonoon parisuhteeseen pitää reagoida heti ja hakea apua, jos ongelmat eivät yhdessä selviä. Huono parisuhde on otollinen maaperä pettämiselle.
Pettäminen voi olla uusi alku
Pettäminen murentaa luottamuksen pitkäksi aikaa. Petetyn toipuminen kestää yleensä kauemmin kuin syyllisyydestä vapautuneen pettäjän. Jos päätetään jatkaa, pettäjän olo helpottuu usein nopeammin kuin petetyn: tuntuu, että virhe ei pilannutkaan koko elämää.
Kun kriisi helpottaa ja suhdetta päätetään jatkaa, yleensä petetty osapuoli jatkaa prosessointia. Sen sijaan pettäjä kokee, että uusi alku syntyy siitä, että kaikki on kerrottu ja anteeksi on pyydetty. Yleensä tässä seestyneemmässä tilanteessa alkaa petetyn varsinainen työskentely omien tunteiden kanssa.
Parisuhdekriisi kulkee kriisin käsittelyn normaaleja vaiheita: shokkivaihe, reaktiovaihe, käsittelyvaihe ja uudelleen suuntautumisen vaihe. Kun tilanne on rauhoittunut, alkaa varsinainen käsittelyvaihe, joka voi kestää pitkään. Usein pettäjä on jo siirtynyt uudelleen suuntautumisen vaiheeseen, kun petetty vielä viipyy käsittelyvaiheessa.
Pettäjä, kestä petetyn tunteet
Vallankäytön aisapari on vastuu. Pettäjä kyllä kantaa syyllisyyttä, mutta hän harvoin ottaa riittävästi vastuuta teostaan. Silloin petetty ottaa ikään kuin vastuun ja kantaa tapahtunutta. Syyllisyydessä piehtaroiva kumppani ei anna petetylle tilaa käsitellä tapahtumaan liittyneitä tunteita, varsinkaan vihan tunteita. Siitä syntyy kierre, jossa petetty syyllistää ja pettäjä syyllistyy. Jäädään kiertämään kehää, joka ei auta kumpaakaan.
Täyden vastuun ottaminen tarkoittaa sitä, että pettäjä sietää ja kestää petetyn tunteet ja sen, ettei elämä jatku aikoihin normaalina. Teosta seuraa aina jotakin. Pettämisestä seuraa se, että kumppani ei tokene tapahtumasta niin kuin pettäjä toivoisi.
Jos pettäjä ei kanna vastuutaan, jäädään vuosiksi jumiin tapahtuneen kanssa. Pettäminen seuraa jokaisessa riidassa, petetty käyttää sitä kiristämiseen tai kumppaninsa alistamiseen. Pettämisestä seuraa pidempi rangaistus kuin elinkautinen. Se tuhoaa hiljalleen koko suhteen, johon pari jää riippumaan voimattomana.
Puhtaalta pöydältä, ainoa mahdollisuus
Pettämisestä toipumiseen tarvitaan aikaa. Molempien on tutustuttava viimeistään tässä vaiheessa itseensä. Parisuhdekriisi voi olla tapahtuma, josta molemmat kiittävät myöhemmin. Kriisi pakottaa pois valheista ja mahdollistaa elämisen todellisemmin ja rehellisemmin.
Petetyn tehtävä on antaa anteeksi kohtuullisessa ajassa. Se tarkoittaa, että pettäminen jää menneisyyteen eikä sitä enää muistella. Jos siihen ei pysty, suhdetta ei kannata jatkaa.
Kirjoittaja Marjo Ehn on pari- ja seksuaaliterapeutti, teologi ja pappi.
“Työssäni pariterapeuttina autan ihmisiä selviämään ongelmistaan parisuhteissa ja eroissa. Vaikka työni on isosti parisuhteiden varjopuolissa, olen säilyttänyt vahvan uskoni parisuhteeseen. Monet selviävät parisuhteiden ongelmista”, Marjo Ehn kerto0.
