”Pelkään, että tyttöystäväni yrittää tulla raskaaksi salaa – en ole valmis isäksi”

Rakkausklinikalle kirjoittava mies kertoo, että hänen tyttöystävänsä haluaisi perustaa perheen, mutta mies itse ei koe olevansa valmis isäksi. Hän haluaisi, että lapsella olisi turvallinen ja vakaa kasvuympäristö, mutta on epävarma omista kyvyistään ja mahdollisuuksistaan tarjota sellaista. Mies kertoo rakastavansa tyttöystäväänsä ja toivoo, että tämä saisi toteuttaa haaveensa äitiydestä. Samalla hän kuitenkin pelkää, että tyttöystävä saattaisi yrittää tulla raskaaksi salaa. Mies pohtii, löytyisikö perheneuvonnasta apua hankalaan tilanteeseen.

Lapsen hankkiminen on iso päätös, jossa on tärkeää kuunnella ja kunnioittaa omia tarpeitaan. Keskustelu ammattiauttajan kanssa voi auttaa jäsentämään omia ajatuksiaan ja antaa mahdollisuuden pohtia yhdessä kumppanin kanssa perheenlisäykseen liittyviä toiveita ja pelkoja, kertoo perheneuvoja Juha Petterson.

Rakkausklinikka on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon neuvontapalvelu, jossa perheneuvojat vastaavat lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. Julkaisemme uusia kysymyksiä ja vastauksia Rakkausklinikalla joka perjantai.

”Terve! Tyttöystäväni haluaa lapsen, mutta en ole valmis isäksi. Hänellä taitaa olla tämä kuuluisa "vauvakuume". Pelkään, että hän aikoo tulla raskaaksi salaa. Koen, että en ole pätevä isäksi ja mielestäni on reilua sanoa, että tässä yhteiskunnassa kaikista ei pidä tulla isiä. Haluan, että lapsella olisi turvallinen ja vakaa ympäristö kasvaa. Emme omista edes yhteistä asuntoa. Enkä minä osaa vaihtaa vaippoja. En voi miehenä tietää, miltä naisen raskaus tuntuu, joten osaisinko tukea kumppaniani oikein? Toki haluaisin, että hän pääsisi täyttämään haaveensa äitiydestä, koska rakastan häntä. Noh, mikä avuksi? Pitäisikö jossain perheneuvonnassa käydä?”

Perheneuvoja Juha Petterson vastaa:

Luulen, että monet vanhemmuutta harkitsevat tuntevat samanlaista riittämättömyyttä ja suoranaista pelkoa kuin sinä. Vauva-arki ja vanhemmuus muuttavat elämää monella tavalla, kun uusia kokemuksia ja velvollisuuksia tulee eteen. Väsymystä, hermojen kiristymistä ja joskus jopa yksinäisyyttä, kun välit puolisoon etääntyvät arjen kiireiden keskellä. Moni kokee menettävänsä itsensä täydellisesti pienelle mytylle, jolla ei ole muuta kuin vaatimuksia. Toisaalta vauvan myötä elämään tulee uutta iloa ja uskomatonta merkitystä. Pienen vauvan kanssa itsensä voi unohtaa hyvällä tavalla ja iloita siitä, kuinka suurta kiintymystä ja rakkautta elämässä voi kokea. Moni kokee perhe-elämän tuovan turvaa ja vahvistavan sitoutumista puolisoonsa, jonka kanssa yhteistä vanhemmuutta saa kokea ja jakaa loppuelämän.

Pohdit isoja elämänkysymyksiä. Mielestäni tämä pohdinta kertoo vastuuntunnosta ja kypsyydestä – siitä että otat asiat tosissaan. Et halua tehdä elämässäsi harkitsemattomia ja hätäisiä ratkaisuja.

Tuot viestissäsi selvästi esille, ettet koe olevasi valmis ja pätevä isäksi. Jos et halua lasta, niin tietenkin tätä tunnetta on hyvä kuunnella. Mainitset viestissäsi joitakin syitä sille, miksei vanhemmuus ainakaan tällä hetkellä tunnu hyvältä vaihtoehdolta. Kerrot, ettette omista asuntoa – mitä tästä seuraa vanhemmuuden näkökulmasta? Pohditko, miten mahtaisitte pärjätä taloudellisesti lapsen kanssa? Kirjoitat myös, että haluat lapselle vakaan ja turvallisen kasvuympäristön. Mikä saa sinut ajattelemaan, ettet tällaista kotia voisi lapselle antaa? Onko jotain erityisiä syitä, miksi kotinne ei olisi turvallinen ja vakaa paikka elää? Jos tällä hetkellä koet, ettei yhteinen elämänne puolisosi kanssa tunnu turvalliselta, olisi tätä kokemusta varmasti hyvä pohtia tarkemmin. Mietin myös, missä määrin vanhemmuuteen liittyvät mielikuvasi ja odotuksesi tulevat omasta lapsuudestasi? Minkälainen lapsuus sinulla itselläsi on ollut ja miten se vaikuttaa siihen, mitä ajattelet isyydestä tällä hetkellä?

Tuot viestissäsi esiin myös muita seikkoja, jotka tekisivät vanhemmuudesta ja raskaudesta sinun näkökulmastasi ongelmallisen. Monet uudet asiat oppii varmasti yrityksen ja erehdyksen kautta, kuten vaipanvaihdon. Uskon, että ajan kanssa itseluottamus ja itsetunto vanhempana kasvavat. On myös hyvä pohtia, minkälaisia odotuksia omalle vanhemmuudelleen asettaa: voivatko odotukset olla jossain suhteessa epärealistisia ja liian vaativia? Moni hakee neuvoja ja tukea vanhemmuuden haasteisiin muilta ihmisiltä. Onko teidän elämässänne läheisiä, jotka olisivat tukenanne, jos saisitte lapsen?

Olisi hyvä keskustella tarpeista ja odotuksista, joita puolisollasi ja sinulla on mahdolliseen raskausaikaan liittyen. On mahdotonta tietää, mitä toinen tarvitsee, jos sitä ei sanota ääneen. Omien tarpeiden ja toiveiden tunnistaminen voi olla uudessa tilanteessa vaikeaa ja siksi keskusteluille ja pohdinnoille on varattava riittävästi yhteistä aikaa. Yksi keskustelunaihe puolisosi ja sinun välillä voisi olla esille tuomasi pelko, että tyttöystäväsi saattaisi haluta tulla salaa raskaaksi. Voisin kuvitella suhteeseen kehittyvän jännitteitä, jos toiseen ei voi luottaa näin isossa asiassa. Ei olisi kenenkään edun mukaista yrittää tulla tarkoituksellisesti raskaaksi vastoin toisen tahtoa.

Esille tuomasi kysymys raskauden yrittämisestä on sikäli hankala, ettei siinä oikein ole kompromissivaihtoehtoa. Tietenkin ajankohdasta voi neuvotella. Viestissäsi tuot esille, että ymmärrät tyttöystäväsi halun saada lapsi ja toivot äitiyden toteutuvan hänen kohdallaan, koska rakastat häntä. Mitä ajattelet tyttöystäväsi tekevän, jos et halua tulla isäksi: päättääkö hän teidän suhteenne? Luuletko tyttöystäväsi olevan valmis siirtämään haavettaan äitiydestä tai jopa luopumaan siitä? Onko omassa kannassasi isäksi tulemisen suhteen liikkumavaraa?

Olen omassa työssäni kohdannut useamman kerran tilanteen, jossa toinen vanhemmista on taipunut toisen tahtoon ja suostunut perheen perustamiseen. Tällainen tilanne voi olla ihan hyvä. Ongelmia seuraa siitä, jos vanhemmuuteen suostunut ajattelee vastuun lapsesta olevan vähäisempi, koska toinen halusi lasta enemmän. Tällaisesta tilanteesta syntyy usein enemmän vastuuta kantavalle vanhemmalle kokemus yksin jäämisestä ja hylätyksi tulemisesta. Parisuhde voi olla riitaisa ja puolisot etääntyvät toisistaan, jos tilannetta ei ratkaista tavalla tai toisella. On tärkeää ajatella olevansa vanhemmuudessa täysillä mukana, jos muusta järjestelystä ei ole yhdessä sovittu.

Kysyt viestisi lopussa pitäisikö perheneuvonnassa käydä. Luulen, että jo muutaman kerran keskustelu auttaisi jäsentämään paremmin sitä, mistä kaikesta olette oikeastaan päättämässä, kun pohditte lapsen hankkimista. Isoista asioista seuraa väistämättä vaikeita valintoja. Terapeutin kanssa voi rauhassa pohtia, mitä eri vaihtoehtoja tilanteessanne on ja mitä eri päätöksistä seuraa. Täyttä varmuutta asioista voi tuskin koskaan saada ja on vaikeaa yrittää hahmottaa, mitä omista valinnoista todellisuudessa voi seurata. Avoimen ja rehellisen keskustelun kautta pääsee kuitenkin lähemmäs totuutta. Toivottavasti pääset sellaiseen päätökseen, jonka kanssa voit jatkaa elämää eteenpäin, olivat puitteet sille mitkä tahansa.

Hyvää syksyä toivottaen,

Juha Petterson, perheneuvoja

Kysymyksiä Rakkausklinikalle tulee paljon, emmekä valitettavasti ehdi vastata ihan kaikkiin, mutta vastaamme niin nopeasti ja niin moneen kysymykseen kuin mahdollista.