Onnellisuus on monen tekijän summa ja käsitteenä filosofinen. Vuosituhansia onnellisuuden kysymys on pyörinyt ihmisten huulilla. Mitä onni on? Tai kuten Sokrates asian esitti: Miten meidän tulisi elää?
Hyvä elämä, onni ja hyvinvointi puhuvat kaikki samaa kieltä. Bertrand Russell (1872–1970) tutki onnea ja onnettomuutta. Hänen mukaansa onnellisuuteen liittyy olennaisesti ystävällinen kiinnostus asioita ja muita ihmisiä kohtaan. Tunne, että saa rakkautta, nivoutuu yhteen onnen kanssa. Kolmantena osatekijänä on työ. Työ luo tarkoituksen tunteen, ehkäisee tylsistymistä ja tuo onnistumisen kokemuksia.
Lausahduksia onnen ja hyvän elämän olemuksesta
- “Lopullisia päämääriä ei voi koskaan perustella järjen avulla.” David Hume (1711–1776)
- “Ei ole olemassa mitään finis ultimusta, lopullista päämäärää, eikä summum bonumia, korkeinta hyvää, joista vanhat filosofit puhuivat.” Thomas Hobbes (1588–1679)
- “Hyvää on ihmisen rationaalisen halun tyydyttäminen.” John Ravls (1921–2002)
- “Hyvinvointi (jonkun olennon hyvä) on jollakin tavalla laajempi ja perustavampi käsite [kuin onnellisuus]. Voisin sanoa onnellisuudesta myös, että se on hyvinvoinnin täyttymys tai kruunu.” G. H. von Wright (1916–2003)
Eri elämänosaset toimivat yhdessä, ja kun yhdellä osa-alueella tapahtuu muutos, se vaikuttaa dominoefektin tavoin kaikkialle elämään. Otetaanpa esimerkiksi parisuhde. Kriisi parisuhteessa heijastuu helposti myös työelämään. Työteho laskee, mieli on maassa, eikä mikään tahdo sujua. Ajatukset ovat parisuhteen ongelmissa.
Huolet ovat erilaisia
Vuosikymmenten kuluessa huolenaiheet ovat muuttuneet hyvässä ja huonossa. Eri-ikäisten huolet ovat myös erilaisia, selviää Oulun yliopiston Aikuisväestön hyvinvointiin liittyvät huolet ja hyvinvoinnin heikentäjät väitöstutkimuksesta. Yhteiskuntatieteiden maisteri Marika Kunnarin tuoreen väitöstutkimuksen perusteella näyttäisi siltä, että erityisesti nuorten aikuisten ongelmat ovat entistä monimutkaisempia.
Väitöstutkimuksen mukaan 18–44-vuotiailla huolet liittyvät useimmiten talouteen ja terveyteen. Heikko taloudellinen tilanne, ihmissuhteet, psyykkinen tila sekä työ ja vapaa-aika koettiin hyvinvoinnin heikentäjinä.
Tutkimuksessa vähän koulutetut nuoret kokivat minämyötätuntonsa eli psyykkisen tilansa ikäryhmänsä huonoimmaksi, mutta kuitenkin yliopistokoulutuksen saaneilla minämyötätunto oli seuraavaksi heikoin.
45–65-vuotiaissa puolestaan huolia aiheuttivat asuinkunta, asunto, yksinäisyys, palvelujen saatavuus, fyysinen terveys, elintavat, yhteiskunta ja palveluiden saatavuus.
Yli 65-vuotiaiden huolet liittyivät taloudelliseen tilanteeseen, fyysiseen terveyteen ja yhteiskuntaan. Minämyötätunto oli yli 65-vuotiailla heikko vähän koulutusta saaneiden keskuudessa.
Hyvä mielenterveys
- Kyky ihmissuhteisiin, toisista välittäminen ja rakkaus.
- Sosiaalinen itsenäisyys, identiteetti ja yksilöllinen luovuus.
- Kyky ja halu vuorovaikutukseen ja tunteiden ilmaisemiseen.
- Vaikeuksien kohdatessa keinoja niiden voittamiseksi.
- Kyky työntekoon, sosiaaliseen osallistumiseen ja asianmukaiseen oman edun valvontaan.
- Todellisuudentaju, jotta osaa erottaa oman ajatusmaailman ja ulkoisen todellisuuden vaikeissakin elämäntilanteissa ja stressissä.
- Ahdistuksen riittävä hallinta, menetysten kohtaaminen ja valmius elämän muutoksiin.
- Elämän merkityksellisyyden kokeminen.
Lähde: Mielenterveysseura
Olemme fyysisesti terveempiä, mutta yksinäisempiä
Suomalaiset ovat fyysisesti terveempiä kuin aiemmin. Vuosikymmenten kuluessa terveyttä edistävät toimet on suunnattu niihin väestöryhmiin, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä. Ihmiset ovat myös varakkaampia kuin ennen, ja osaaminen on lisääntynyt. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin, että yhteisöllisyys on heikentynyt ja ihmisen yksilöllisyys noussut esille.
Työelämä asettaa paineensa, sillä pätkätyöt ovat yleistyneet monilla aloilla. Työstä on tullut kiireisempää kuin aiemmin.
Väestöerot ovat suuret terveyden, materiaalisen hyvinvoinnin ja elämänlaadun alueilla. Hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja tällainen kehitys saattaa johtaa yhä suurempaan määrään huono-osaisia.
Taloudellinen tilanne on kaikkein yleisin hyvinvointia heikentävä osatekijä kaikissa ikäryhmissä.
Lähteet:
Terveyskirjasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveysseura
