Eläinkokeet ovat osoittaneet, että sokeri vaikuttaa aivojen mielihyväreseptoreissa kuin huumeet. Koska aivot ovat erilaisia, joillakin vaikutus on suurempi kuin toisilla. Sokeriin koukuttuu, sillä mielihyvää haluaa kokea usein.
Tämä on vain yksi huonoista puolista. Sokeri voi aiheuttaa ärtymystä, väsymystä ja mielialaongelmia, verensokerin heittelyä, univaikeuksia ja vatsavaivoja, kuten turvotusta. Se ylläpitää matala-asteista tulehdusta kehossa. Silloin solut tulehtuvat ja alkavat rappeutua ja vanheta. Puhumattakaan hammasongelmista!
Sokerilla voi olla yhteys syöpään
Liiallinen sokeri myös rasvoittaa maksaa. Tämä vaikeuttaa elimen toimintaa ja tuo siten riskin tyypin 2 diabetekseen.
– Uskon, että sokerilla on useita yhteyksiä syöpiin. Sen lisäämä insuliini saa solut jakautumaan nopeammin, ja tämä koskee myös kehossa mahdollisesti olevia syöpäsoluja. Se lisää myös vapaiden radikaalien määrää. Ne voivat vaurioittaa DNA:ta ja siten vaikuttaa syövän syntyyn, ruotsalainen ravitsemusfysiologi Fredrik Paulún summaa.
Monet syöpäjärjestöt ovat huolissaan sokerin lihottavasta vaikutuksesta: rasvakudos voi kehittää hormoneja – ja osa syövistä on hormoniperäisiä.
Myös kasvot muuttuvat. Sokeri katkoo ihon tukikudosta eli kollageenia. Siksi sokerihiiri saattaa näyttää ikäistään vanhemmalta.
Miksi monissa ruoissa on lisättyä sokeria?
Jos sokeri on todella näin vaarallista, miksi sitä saa myydä? Miksi terveysjogurtti on täynnä valkoista sokeria?
Erikoistutkija Heli Kuusipalo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa, että ravitsemussuosituksissa on määritelty, että lisättyä sokeria saisi saada vain 10 prosenttia energian kokonaismäärästä. Myös makeisverolla on yritetty suitsia liikaa sokerin syömistä.
Vuoden 2017 alussa vero poistuu, koska siitä on valitettu EU:hun. Sen koetaan olevan epäoikeudenmukainen: veroa maksetaan suklaasta muttei siitä tehdyistä kekseistä, ja verotonta karkkia saa kantaa laivoilta määrättömästi.
– Terveyden kannalta muutos on hullumpaan suuntaan, kertoo Kuusipalo, joka on ollut mukana sokeriverotyöryhmässä.
Hän toivoo, että hintoja ja pakkauskokoja muuttamalla voisi vaikuttaa kulutukseen.
– Onhan se älytöntä, että 3 litraa limsaa voi maksaa saman verran kuin 3 desiä terveellistä juomaa. Karkkipussit syödään aina loppuun. Pienemmät pakkauskoot voisivat hillitä syömistä.