Kauneus & Terveys

Onko sinun pakko nyppiä itseäsi?


Pakonomainen hiusten, ripsien tai ihon nyppiminen on vakavimmillaan psykiatrinen häiriö, mutta stressaavassa tilanteessa hiuksiaan nyppii tai pyörittelee moni meistä.
Kuvat iStock

Päälaella on kalju kohta. Käsivarren iho on ärtynyt punaiseksi. Jatkat nyppimistä, vaikka häpeät ja muut näkevät. Tällaisia ovat merkit pakonomaisesta hiusten, ihokarvojen tai ihon nyppimisestä eli trikotillomaniasta tai dermatillomaniasta.

Riippuvuus nyppimiseen hävettää usein niin paljon, ettei häiriöstä kärsivä heti kerro oireiden syytä esimerkiksi ihotautilääkärin vastaanotolla.

Häiriö on aikuisilla myös niin harvinainen, etteivät monet yleislääkärit tunnista sitä. Trikotillomaniaa ja dermatillomaniaa sairastaa vain noin prosentti suomalaisista. Tosin etenkin lapsilla ja nuorilla oireita on paljon useammalla.

NYPITKÖ ITSEÄSI VAATIVISSA TILANTEISSA? 

– Ei ole kuitenkaan mitään omaa trikotillomaniageeniä, vaan joillakin on geneettinen alttius periä pakko-­oireita, emeritusprofessori Jouko Lönnqvist sanoo.Häiriön voi myös oppia. Joku voi alkaa sattumalta kiskoa hiuksiaan tietystä kohdasta tai nyppiä ripsiään stressaantuneena ja toistaa samaa niin pontevasti, että siitä tulee jatkuvaa.Hiuskiehkuran pyörittäminen, ihon silittely tai kynsien pureminen auttaa keskittymään. Lönnqvist kertoo, että on tavallista, että nuori opiskelija esimerkiksi sukii luennolla jatkuvasti hiuksiaan. Itsensä silittäminen on ihmisen alkukantainen tapa rauhoittaa itseään. On kuitenkin tärkeää erottaa häiriö ja sitä lievemmät oireet toisistaan.

OLETKO KOUKUSSA NYPPIMISEEN?

Häiriöstä on kyse silloin, kun ihminen nyppii esimerkiksi hiuksiaan monta kertaa päivässä rituaalinomaisesti aina samoista kohdista niin, että päähän tulee kaljuja kohtia. Nyppimistä ei voi lopettaa, ja se aiheuttaa häpeää. Ihminen ei pysty olemaan nyppimättä välttämättä edes muiden seurassa.Nyppiminen on häiriötä lievempi oire, jos se toistuu ristiriitatilanteissa tai keskittymistä vaativissa tilanteissa mutta ei ole pakonomaista eikä ahdistavaa. Kulmakarvojaan sukiva tai kämmenselkäänsä hermostuksissaan räpläävä tuttava ei siis kärsi häiriöstä.

Lue myös: Oletko sinä erityisherkkä?

Trikotillomania ja dermatillomania ovat naisilla kolme kertaa yleisempiä kuin miehillä. Syytä tähän ei Lönnqvistin mukaan tiedetä.

LAPSILLA PAKKO-OIREET KUULUVAT NORMAALIIN KEHITYKSEEN

Innostunut tai tyytyväisyyttä puhkuva lapsi saattaa huomaamattaan heiluttaa käsiään aina samalla tavalla tai jännittyneenä kaivaa korvaansa mutta lopettaa sen kasvaessaan.Jos oireet jatkuvat aikuisuuteen ja haittaavat ihmistä itseään, niihin kannattaa hakea apua. Trikotillomaniaksi tai dermatillomaniaksi luokiteltava häiriö puhkeaa usein 14–16-vuotiaana. Apua voi saada käyttäytymisterapiasta ja serotoniinitasoa nostavista lääkkeistä.

APUA KÄYTTÄYTYMISTERAPIASTA TAI LÄÄKKEESTÄ

Käyttäytymisterapiassa nyppimisen tarpeen voi oppia siirtämään johonkin muuhun toimintaan. Yksinkertainen konsti on puristaa kädet nyrkkiin. Jos nyppiminen liittyy erityisesti stressiin, on syytä opetella itselle toimivia rentoutumistekniikoita.

Lue myös: Saako terveysongelman salata kumppanilta?

Serotoniinilääkitys lisää tyytyväisyyttä ja voi siksi vähentää tarvetta nyppiä. Usein trikotillomaniasta tai dermatillomaniasta kärsivä on myös masentunut tai ahdistunut, ja lääkitys voi auttaa molempiin oireisiin.– Usein oireiden taustalla on ahdistava kokemus tai elämäntilanne. Siksi syy on tärkeä selvittää, ihotautien erikoislääkäri ja psykoanalyytikko Arto Lahti sanoo.PAKKO-OIREITA VAI EI?Trikotillomania ja dermatillomania kuuluvat käytös- ja hillitsemishäiriöihin, mutta Yhdysvalloissa niiden uusi tautiluokitus saattaa olla pian pakko-oireet. Emeritusprofessori Jouko Lönnqvistin mielestä häiriöt ovatkin lähempänä pakko-oireista kuin impulsiivista käyttäytymistä, sillä häiriöistä kärsiville nyppiminen on jatkuvaa ja pakonomaista, ei vain tiettyihin tilanteisiin liittyvää.

Monet heistä kärsivät myös muista pakko-oireista, kuten jatkuvasta käsien pesemisestä ja tiettyjen tavaroiden järjestelystä tai laskemisesta.

Vinkkejä nyppimisen lopettamiseen (englanniksi): trich.org ja ocdla.com/trichotillomania.html

Julkaistu: 30.11.2016