Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Terve.fi

Nokkosihottuma eli urtikaria

Nokkosihottuma eli urtikaria

Nokkosihottuma on hyvin tavallinen iho-oire, joka ei ole itsenäinen tauti. Nokkosihottuma syntyy ja häviää nopeasti.

Nokkosrokko eli nokkosihottuma (urtikaria) on melko yleinen ihosairaus, jonka joka viides saa ainakin kerran elämässä. Nimestään huolimatta kyse ei ole bakteerin tai viruksen aiheuttamasta rokosta, vaan nokkosihottuma on pelkkä oire, jonka aiheuttaja jää usein epäselväksi.

Nokkosihottuman aiheuttaja

Akuuteissa lyhyissä nokkosihottumissa aiheuttajana voi olla tavallinen virus, joka ei yleensä aiheuta hengitystie- tai vatsaoireita. Muutamalla prosentilla kyseessä on allerginen reaktio. Usein aiheuttajana on kaksi eri tekijää, esimerkiksi ruoka-aine ja rasitus tai nuhakuume ja alkoholin käyttö yhdessä.

Nokkosihottuma jaetaan akuuttiin ja krooniseen muotoon. Aikaraja niiden välillä on noin kaksi kuukautta. Kroonisen nokkosihottuman aiheuttaa useimmiten autoimmuuniurtikaria tai jokin fysikaalinen ärsyke, joihin kuuluvat dermografismi eli piirtopaukamointi, hikinokkosihottuma, kylmänokkosihottuma, kosketusurtikaria ja paineurtikaria. Kroonista nokkosihottumaa on jossain elämän vaiheessa 1 %:lla väestöstä. Yleensä oireet rauhoittuvat itsestään muutamassa vuodessa.

Nokkosihottuman oireet

Nokkosihottuman oireena on nokkosen polttamaa muistuttavat, ihosta kohollaan olevat paukamat, jotka kutisevat kovasti. Kutina loppuu, kun paukamat alkavat painua pois. Paukamat eivät jätä jälkiä poistuessaan iholta.

Kuva: Nokkosihottumaa sairastava lapsi.

Paukamien läpimitta vaihtelee parista millimetristä pariin kymmeneen senttiin ja ne vaihtavat paikkaa ihoalueelta toiseen. Paukamat nousevat yleensä muutamassa kymmenessä minuutissa ja häviävät parissa tunnissa tai viimeistään 24 tunnin kuluessa. Jos paukamat ovat samassa kohdassa yli 24 tuntia, kyseessä on jokin muu kuin nokkosihottuma.

Joka toisella on nokkospaukamien lisäksi turvotusta eli angioödeemaa, esimerkiksi huulissa, kielessä, silmäluomessa, kädessä tai jalassa. Turvotus voi olla kivulias ja se kehittyy nopeasti, usein minuuteissa. Turvotus häviää 1–3 vuorokauden kuluessa. Angioödeeman yleisin syy on tiettyjen verenpainelääkkeiden käyttö. Oireet esiintyvät jatkuvassakin lääkityksessä vain satunnaisesti. Myös lääkeyliherkkyys (mm. tulehduskipulääkkeet) voi aiheuttaa angioödeemaa, jolloin oireet toistuvat aina lääkkeenoton yhteydessä.

Nokkosihottumaan ei liity kuumetta, nivelvaivoja tai muita yleisoireita. Rajuun nokkosihottumaan voi liittyä vatsakipuja ja ripulia, vaikka kyseessä onkin harvoin merkki ruoka-allergiasta. Myös anafylaksian eli äkillisen, vakavan allergisen reaktion ensioireena voi olla akuutti urtikaria.

Piirtopaukamoinnissa ihoon tulee piirtojälkeen nokkospaukama. Kosketusurtikariassa nokkospaukamia voi ilmaantua suoraan allergeenin kanssa kosketuksissa olleille ihoalueille. Hikiurtikariassa etenkin nuorilla aikuisilla esiintyy fyysisessä tai psyykkisessä rasituksessa pieniä kutiavia paukamia rintakehälle ja vartalolle. Kylmäurtikariassa kylmettyneen ihon lämmetessä ilmaantuu punoitusta ja turvotusta osaan ihosta. Paineurtikariassa on yleensä oireena yhtenäinen turvotus painealueella, kuten jalkapohjissa.

Nokkosihottuman hoito

Akuuttia nokkosihottumaa hoidetaan antihistamiineilla ainakin parin kolmen viikon ajan. Ihon paikallishoidosta ei ole apua. Kroonisessa nokkosihottumassa antihistamiinien teho vaihtelee ja turvotukseen eli angioödeemaan ne eivät tehoa. Rajuihin oireisiin lääkäri voi tarvittaessa määrätä reseptilääkettä, kuten suun kautta otettavaa kortisonia. Fysikaalisessa urtikariassa on hoidollisesti tärkeää suojautua laukaisevilta tekijöiltä.

Jos nokkosihottuma alkaa hyvin äkillisenä ja laajana ja siihen liittyy kielen, suun tai nielun turvotusta, on hakeuduttava heti hoitoon. Tavallisessa nokkosihottumassa oireiden häviämistä voi odotella parikin kuukautta, jos antihistamiinit vähentävät oireita. Lääkäriin kannattaa mennä, jos antihistamiinit eivät tehoa lainkaan.

Lähteet:

Nokkosihottumat (urtikariat), Lääkärin käsikirja, Kustannus oy Duodecim, 2016.

Tietoa potilaalle: Nokkosihottuma eli urtikaria, Lääkärikirja Duodecim, Kustannus Oy Duodecim, 2014.

ICD-10:

L50 Nokkosihottuma

Julkaistu: 7.10.2018