Terve.fi

Ihoa kihelmöi ja hengitystiet tukkeutuvat – anafylaksia vaatii välitöntä ensihoitoa


Anafylaktinen reaktio saa ihon kutiamaan ja hengitystiet turpoamaan. Ilman pikaista hoitoa tila on hengenvaarallinen.

Anafylaksia on yliherkkyysreaktio, joka saa ihon kutiamaan ja hengitystiet turpoamaan. Tila voi pahimmillaan olla hengenvaarallinen.

– Allerginen reaktio ja anafylaksia ovat kaksi eri asiaa. Allerginen reaktio voi olla vaikka heinänuha. Kun puhutaan anafylaksiasta, tarkoitetaan vakavia ja nopeasti eteneviä allergisia oireita, jotka voivat olla hengenvaarallisia, jos hoitoa ei saada tarpeeksi pian, sanoo allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.

Anafylaksia on siis yhtäkkinen yliherkkyysreaktio, jonka tavallisimpia aiheuttajia ovat vaikkapa ampiaisen myrkky tai ruoka-aineet, kuten pähkinät, kananmuna, maito, kala tai muut merenelävät.

Anafylaksian oireet

Anafylaktisen reaktion oireisiin kuuluu ympäri kehoa leviävä voimakas kutina, pistely ja kihelmöinti, joka alkaa yleensä kämmenistä tai kasvojen ja pään alueelta.

Huulet ja silmät turpoavat ja ihoon nousee nokkospaukamia. Anafylaksiapotilaan iho on punoittava, kun taas muusta syystä tajuntansa menettänyt potilas on kalpea.

Ääni voi käheytyä, kurkkua kuristaa ja hengitys vaikeutua. Potilas voi myös oksentaa tai ripuloida.

Pulssi nousee ja vaikeissa tapauksissa verenpaineen lasku voi johtaa rytmihäiriöihin. Pahimmillaan potilas voi mennä sokkiin, jota seuraa hengityksen ja sydämen pysähtyminen.

Anafylaktinen reaktio kehittyy yleensä 10–30 minuutissa.

Immuunipuolustus oireiden takana

Vuorenmaa kertoo, että keho tunnistaa allergeenin niin sanotusti viholliseksi ja reagoi sitä vastaan.

– Immuunipuolustuksemme erittää muun muassa histamiinia ja tästä johtuu kutina ja turvotus. Histamiinia erittyy kaikissa allergisissa reaktioissa, mutta kun puhutaan anafylaksiasta, volyymi on erilainen. Histamiinia erittyy suuria määriä ja siksi oireet ovat voimakkaammat kuin allergiaoireilussa.

Adrenaliini auttaa

Jos näkee jonkun saavan anafylaktisen reaktion, ensimmäisenä tulisi soittaa hätänumeroon, josta osataan neuvoa, miten toimia.

Ensihoitona käytetään adrenaliinia. Terveyskirjastossa kerrotaan, että jos potilaalla on jo adrenaliini-injektio, se tulee välittömästi pistää reiden tai olkavarren lihakseen. Toinen annos annetaan tarvittaessa 5–20 minuutin kuluttua.

Potilalle voi antaa lisäksi antihistamiinia, astmalääkettä tai kortisonitabletin. Viidennellä potilaista oireet uusivat 8–10 tunnin kuluttua kohtauksesta. Tämän vuoksi anafylaktisen reaktion saaneet viedään sairaalaan tarkkailuhoitoon.

Kohtauksen jälkeen

Anafylaktisen reaktion jälkeen kohtauksen aiheuttanut aine selvitetään lääkärillä.

Yliherkkyysreaktion saanut potilas saa reseptillä adrenaliiniruiskun uusia hätätilanteita varten. Mutta pitäisikö adrenaliiniresepti olla helpommin saatavilla, kaiken varalta jo ennen ensimmäistä kohtausta? Vuorenmaan mukaan tähän ei ole tarvetta.

– Adrenaliini-injektori on reseptilääke ja näin tulee meidän mielestämme ollakin. Adreanaliinihoitoa vaativat tilanteet ovat kuitenkin aina vakavia, joten tarvitaan tutkimusta ja oikeaa hoitoa, että saadaan tilanne niin sanotusti haltuun. Siksi on hyvä, että hoito on lääkärin valvonnassa. Toki on tärkeää, että adrenaliini-injektori löytyy jokaiselta vakavaa allergiaa sairastavalta. Lääkäri arvioi aina tilanteen vakavuuden.

Allergiat hieman laskussa, anafylaksiasta vaikea sanoa

Terveyskirjaston arvion mukaan Suomessa hoidetaan vuosittain 150–250 potilasta anafylaksian takia.

– Jos puhutaan allergioista, niin allergioiden kasvun käyrää on saatu loiventumaan. Yliherkkyyden alle luetaan nykypäivinä niin paljon erilaisia oireyhtymiä, että niistä on vaikea sanoa yleisellä tasolla, Vuorenmaa sanoo.

Lähteet:

Anne Vuorenmaan sähköpostihaastattelu 10.8.

Terveyskirjasto

Terveysportti

Lue myös:

Adrenaliinin käyttö perusteltua jo allergiakohtauksen epäilyksestä

Milloin allergiaa kannattaa testata?

Oletko allerginen ampiaisen pistolle? Tarkista kesän ensiapulääkkeet

Julkaistu: 12.8.2016