Niskaa jomottaa ja päätä kivistää?

Niskakipu on tuki- ja liikuntaelimistön kiputiloista alaselkäkivun jälkeen toiseksi tavallisin kipuongelma. Niskakipu voi olla paikallista tai siihen voi liittyä hartian ja käden säteilykipua sekä tuntohäiriöitä. Tavallinen oheisoire niskakivulle on myös päänsärky.

Niska on rakenteeltaan varsin monimutkainen kokonaisuus. Kipuherkkiä rakenteita niskassa ovat luiset nikamarakenteet, nivelsiteet, niskan lihaksisto sekä alueen hermot. Kivun syytä selvitettäessä avainasemassa on niskan ja siihen liittyvien rakenteiden vastaanotolla tapahtuva tutkiminen. Röntgen- ja muut tutkimukset antavat vain harvoin oleellista lisätietoa. Pitkittyneessä tai hankalassa tilanteessa lisätutkimukset voivat kuitenkin olla tarpeen.

Lue tekstariniskasta

Työskentelyasennoissa korjaamisen varaa?

Niskakipu jaetaan äkilliseen eli akuuttiin ja pitkäaikaiseen eli krooniseen kipuun. Tavallisin syy akuuttiin niskakipuun on lihasjännitys. Tavallisimpina aiheuttajina äkilliseen lihasjännitysniskakipuun ovat niskan vammat, niskan tai pään alueen poikkeava kuormitus tai asento, kuten esimerkiksi pitkäaikainen etukumarassa tai kädet koholla tapahtuva työskentely.

Akuutti niskakipu on ennusteeltaan hyvä. Useimmiten kipu rauhoittuu itsestään muutamassa päivässä ja oireenmukaisena hoitona tulehduskipulääkkeet tai parasetamoli rauhoittavat kipua merkittävästi. Lyhytaikainen lepo voi olla joskus tarpeen, mutta normaaliin elämään ja toimintaan kannattaa pyrkiä palaamaan nopeasti. Osa potilaista hyötyy fysikaalisista hoidoista.

Lue myös: 9 vinkkiä vähentää niska- ja hartiakipuja

Pitkittynyt niskakipu vaatii tarkempia tutkimuksia

Äkillisen niskakivun taustalla voi olla myös niskan nikamien välilevyongelmat. Tuolloin niskakipuun liittyy yleensä säteilyoireet pään, hartian tai käden alueelle. Säteilyoireet ovat useimmiten toispuoleisia ja tietyt niskan asennot voivat sekä helpottaa että pahentaa oireita. Tilanteeseen voi liittyä myös tuntomuutoksia sekä käden lihasvoiman heikkenemistä. Tila vastaa alaselän iskias-oiretta ja joskus leikkaushoito on tarpeen.

Kroonisena kipuna pidetään kipua, joka on kestänyt yli 3 kuukautta. Pitkäaikaisen niskakivun tavallisia syitä ovat niskarangan ikämuutokset. Kaularangan luisten rakenteiden muutokset ja niihin liittyvä kipu alkavat yleistyä 50 ikävuoden jälkeen. Tapaturmaperäisistä syistä tavallisin pitkäaikaisiin niskaongelmiin johtava tekijä on kaularangan piiskaniskuvamma, jollainen syntyy tavallisimmin pään nopeasta, voimakkaasta taaksepäin taipumisesta esimerkiksi liikenneonnettomuudessa.

Kroonisessa niskakivussa osa potilaista hyötyy tulehduskipulääkkeistä ja parasetamolista, kuten äkillisessäkin niskakivussa. Pitkäaikaisissa kiputilanteissa voi vahvempi kipulääkitys olla tarpeen. Säteilyoireiden yhteydessä voi parempaan kivun lievitykseen päästä käyttämällä hermoperäisen kivun hoitovalmisteita, kuten masennuskipulääkkeitä tai epilepsialääkkeitä. Lääkevalinta tehdään pitkälti oirekuvan perusteella. Kuntoutustoimenpiteiden hyöty ja tarve on yleensä pitkäaikaisessa niskakivussa suurempi kuin akuutissa tilanteessa.

Niskakipu voi olla myös vakavan sairauden oire. Jos niskakipuun liittyy samanaikaista kuumeilua, yleiskunnon heikkenemistä, laihtumista, ruokahaluttomuutta tai voimakasta väsymystä, oireista tulee kertoa lääkärille.