Näin vähennät perheesi stressiä – ja parannat perheesi terveyttä!

Näin koko konkkaronkka pysyisi sutjakassa kunnossa, aikuiset jaksaisivat hoitaa työnsä ja lapset koulunsa.

Käytännössä edellisiä ohjeita on kuitenkin huomattavasti hankalampaa noudattaa. Onneksi alta löytyy WebMD:n kokoama kolmentoista kohdan lista tavoista, joilla perheenjäsenten stressiä voi vähentää. Lue ja löydä juuri teidän perhettänne parhaiten palveleva stressinpoistokonsti!

Lisää luppoaikaa

Tutkimukset ovat osoittaneet, että jatkuva stressi lisää kortisolin eritystä. Kortisolihormoni voi lisätä ruokahalua ja sitä kautta nostaa painoa. Stressi saattaa laukaista myös tunnesyöpöttelyä.

Jo kymmenen minuutin päivittäinen rentoutumishetki parantaa tilannetta. Kokoontukaa perheenä yhteen esimerkiksi iltaisin, kun kaikki ovat kotiutuneet menoistaan ja lukekaa lehtiä, vaihtakaa kuulumisia tai katsokaa lempisarjanne televisiosta.

Lisää unta

Liian lyhyet yöunet tekevät meistä paitsi kiukkuisia, ne myös hidastavat aineenvaihduntaa, lisäävät ruokahalua ja saavat tarttumaan herkemmin epäterveellisiin välipaloihin. Ne taas aiheuttavat herkästi lisäkiloja.

Pitäkää siis kiinni nukkumaanmenoajoista. Myös perheen aikuiset! Tehkää iltaan selkeät rutiinit ja noudattakaa niitä, pikkuhiljaa yökukkuminen lakkaa.

Rauhoita huolehtijoita

Näinä päivinä monien perheiden arkea sävyttävät taloudelliset ongelmat. Kun vanhempien mieltä painavat raha-asiat, alkavat ne herkästi huolestuttaa myös pikkuväkeä.

On totta, että rahaa ei kasva puissa ja se on hyvä lastenkin oppia, mutta ylimitoitettua huolehtimista pitäisi kuitenkin pyrkiä lievittämään. Jos esimerkiksi ulkomaanreissu täytyy tänä kesänä jättää väliin, voit keksiä tilalla jotakin mukavaa touhua kotikaupungissanne. Kerro uusista suunnitelmista lapsille avoimesti ja muistuta, ettei ulkomaanmatkaakaan ole kokonaan haudattu – se vain toteutetaan parempana ajankohtana.

Riita poikki!

Erityisesti alle kymmenvuotiaat lapset ahdistuvat kovasti vanhempiensa riitelystä. Eikä se isommistakaan lapsista mukavaa ole!

Kaikille vanhemmille tulee sanaharkkaa, mutta välit tulisi selvittää avoimesti ja pian. Tee selväksi myös jälkikasvulle, että erimielisyyksiä syntyy, mutta ne eivät ole pysyviä, vaan ratkaistavissa. Muista myös selvittää, ettei sinun ja puolisosi kiistat johdu lapsista.

Opi itse rentoutumaan

Lapset oppivat matkimalla, sekä hyvässä että pahassa. Ikävä kyllä stressaantuneiden vanhempien lapset omaksuvat vanhemmiltaan nimenomaan hermoilua. Tähän ei edes tarvita sanoja, jo pelkkä ylikuormittunut olemuksesi riittää.

Pidä siis itsestäsi ja jaksamisesta huolta. Parasta on, jos voit ottaa lapset mukaan rentoutumiseesi. Mene vaikka jumpalle ja anna lapsesi peuhata lapsiparkissa, menkää yhdessä leffaan katsomaan uusinta animaatiota tai viettäkää viikonloppu mökillä ilman sähköpostia ja Facebookia.

Pysy kartalla lapsesi ystävyyssuhteista

Kouluiässä ystävyyssuhteet alkavat muodostua lapsille entistä tärkeämmiksi. Lapset oppivat toisiltaan, mutta myös vertailevat itseään muihin ja arvottavat siten itseään. Kiusaaminen laukaisee stressiä, mikä taas saattaa laukaista tunnesyömistä.

Sinun ei tarvitse tietää jokaista käännettä lapsesi koulupäivän kulusta tai siitä, miten hänen koripalloharjoituksissaan tapahtui. Ole kuitenkin herkällä korvalla ja anna hälytyskellojen soida, jos lapsesi saapuu kotiin allapäin tai mainitsee, että häntä kiusataan tai syrjitään. Tärkeintä on kuunnella lasta ja ottaa hänen kokemuksensa tosissaan. Todella tiukoissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä koululle tai lapsen ystävien vanhempiin.

Ei painetta koulusta

Yhteiskuntamme korostaa menestymistä, mikä saattaa luoda paineita jo pikkukoululaisille. Kaiken lisäksi me aikuiset tahdomme vielä lisätä lastemme menestyspaineita omalla käytöksellämme.

Menestymisen sijaan tulisi lapsia kannustamaan olemaan parhaita omina itsenään. Kannusta lapsiasi heille vaikeissa oppiaineissa, mutta älä vaadi liikaa. Tehkää läksyjä vaikka yhdessä ja iloitkaa pienistä onnistumisista. Auta lastasi järjestelmällisyyteen: kotiläksyt tehdään heti koulun jälkeen ja kokeisiin luetaan. Näin lapset näkevät ja tuntevat saavansa asioita aikaiseksi.

Stoppi tylsyydelle

Lapsella ei tarvitse olla jatkuvasti työn alla jotakin äärimmäisen kiinnostavaa, mutta esimerkiksi koulupäivän jälkeen lapset saattavat kaivata tekemistä. Tylsyys saattaa ajaa heidät jääkaapille herkkujen kimppuun.

Turhan tiukkaa päiväohjelmaa on turha noudattaa, mutta jotakin pientä lasten iltapäiviin olisi hyvä kehittää. Voitte laatia esimerkiksi joustavan lukujärjestyksen, josta käy ilmi erilaisia peli-, leikki- ja liikuntavaihtoehtoja, joita lapset voivat vapaa-ajallaan harrastaa.

Ruoka-ajat kunniaan

Epäsäännölliset ruoka-ajat lisäävät epäterveellistä napostelua. Painon nousun lisäksi ateriarytmin puute saattaa vaikeuttaa lapsen keskittymiskykyä ja hänen suoriutumistaan arjen askareista.

Pidä siis kiinni aamupalasta ja siitä, että lapsesi syö koululounaan, välipalan ja iltapalan. Illallisesta kannattaa tehdä päivän kohokohta, jonka ajaksi koko perhe kokoontuu yhteen.

Malttia muutoksissa

Lapset rakastavat rutiineita – ja toisaalta kokevat epämukavuutta, jos tutut kuviot yhtäkkiä muuttuvat.

Kaikki muutokset eivät välttämättä ole pahasta, mutta kovin monia uusia juttuja ei lapsille pitäisi esitellä yhdellä kertaa. Jos esimerkiksi muutatte uuteen asuntoon, kannattaa pyrkiä pitämään vanhassa kodissa opitut rutiinit entisellään. Kun lapsi aloittaa säännöllisen päivähoidon, voi esimerkiksi iltapäiviin sisällyttää samaa ohjelmaa kuin ennenkin.

Kohtuutta ruutuaikaan

Ilman aikuisen valvovaa silmää saisivat nykylapset epäilemättä vaikka koko päivän kulumaan pelkästään ruutua tuijottaen. Tarjolla kun on televisio-ohjelmia, elokuvia, pelejä, internetin sisältöjä… Niistä mikään ei kuitenkaan ole yhtä lailla rentouttavaa kuin esimeriksi kirjan lukeminen tai kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa. Ruudun ääressä on sitä paitsi suuri kiusaus napostella jotakin.

Ruutuaikaa voi ja kannattaa rajoittaa. Kaksi tuntia päivässä voisi olla sopiva määrä, niin pienille kuin isommillekin perheenjäsenille. Pidä myös huoli siitä, että ruokailut tapahtuvat keittiön pöydän ääressä, ei olohuoneen sohvalla nenä kiinni tv-ruudussa.

Yksi asia kerrallaan

Teineiltä tuntuu onnistuvan miljoona asiaa samaan aikaan: he tekstaavat ystävilleen, kuuntelevat musiikkia, tekevät läksyjä ja chattaavat somessa… Niin helpolta kuin tuo kaikki saattaakin näyttää, on se silti kuormittavaa.

Kun vanhemmat yrittävät neuvoa teinejään, tuntuvat parhaatkin ohjeet usein kaikuvan kuuroille korville. Yläasteikäiselle onkin turha saarnata, mutta heitä voi kannustaa keskittymään yhteen asiaan kerrallaan. Samalla ruutuaikakin vähenee kuin itsestään…

Ylös ja ulos!

Vaeltaminen ei ehkä ole teidän perheen juttu, mutta jo lähiluonnosta voi saada paljon irti. Pelkästään puiden näkemisen on todistettu saavan sairaalapotilaat voimaan paremmin.

Tehkää iltapäivän pienestä happihyppelystä perheenne yhteinen perinne. Viekää vaikka koira ulos tai käykää lähipuistossa. Tärkeintä on, että haukkaatte hieman happea ja nautitte toistenne seurasta. Tekemisen ei tarvitse olla erikoista.

Lähde: WebMD