Paljon puhuttu syrjäytyminen saa prosenttiluvun yhdeksän juuri julkistetussa Hyvinvointibarometri 2012-kyselytutkimuksessa: yli 7 000 vastaajasta yhdeksän prosenttia ilmoittaa olevansa jatkuvasti tai usein syrjäytynyt.
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko (kok.), miten kommentoisitte suomalaisten kokemaa syrjäytymistä näiden tietojen pohjalta?
Ministeri muistuttaa, että syrjäytyminen käsitetään usein hyvin eri tavoin ja sille on erilaisia määritelmiä.
- Syrjäytymisessä on kuitenkin aina kyse hyvin moniulotteisesta ilmiöstä, jossa huono-osaisuuden eri tekijät kasautuvat yhteen ja vahvistavat toisiaan, Risikko toteaa.
- Syrjäytyminen juontaa usein juurensa varhaisimpiin elämänvaiheisiin. Syrjäytymisen riski on suurin niiden kohdalla, joilla ei ole riittävää koulutusta ja jotka jäävät työelämän ulkopuolelle tai joutuvat työttömiksi.
- Sekä yhteiskunnan että läheisten on tärkeää antaa tukea jo varhaisessa vaiheessa elämän eri nivelvaiheissa ja pyrkiä ehkäisemään ongelmia ennalta. Ennalta ehkäiseminen on aina parempi ratkaisu sekä ihmisten itsensä kannalta että myös koko yhteiskunnan kannalta.
Vanhukset ja työttömät kokevat erityistä syrjäytymistä
Hyvinvointibarometrin vastauksista käy ilmi, että erityisen syrjäytyneeksi itsensä kokevat vanhat ja työttömät.
- Eläkkeellä olevista joka kuudes tuntee olonsa jatkuvasti tai usein syrjäytyneeksi. Työttömistä taas joka neljäs kokee olevansa syrjäytynyt, tarkentaa tutkimuspäällikkö Pami Bergman kyselytutkimuksen toteuttaneesta M3Researchista.
Syrjäytymisen kokemusta ei tutkimuksen kysymyksenasettelussa määritelty tarkemmin, vaan kukin vastaaja sai itse oman arvionsa pohjalta määritellä sen, kokeeko itsensä syrjäytyneeksi.
Entäpä lasten ja nuorten syrjäytyminen?
Barometrin vastaajat olivat lähinnä aikuisia. Vastanneista alle 19-vuotiaita oli kahdeksan prosenttia, ja tutkimus tehtiin nettikyselynä, joten ainakaan aivan pienten lasten syrjäytymisestä barometri ei kerro kovin paljon.
Suomalaislasten – ja nuorten – syrjäytyminen kuitenkin puhuttaa:
-Viime aikoina lasten ja nuorten syrjäytymisen torjuminen on ollut paljon esillä ja sen eteen myös tehdään paljon eri tahoilla, toteaa Risikko.
-On hyvä, että asiasta puhutaan ja tehdään sitä siten tiettäväksi, jotta sitouduttaisiin yhdessä ongelmien ehkäisemiseen. Pelkällä viranomaistoiminnalla emme pysty syrjäytymistä estämään ja syrjäytyneitä auttamaan.
Silti Suomi voi ihan jees
Suomalaiset voivat kuitenkin yleensä ottaen ihan jees, kertoo Hyvinvointibarometri. Sen vastaajista 62 prosenttia antaa hyvinvoinnilleen kouluarvosanan 8-10.
Samaan aikaan näyttää siltä, että vanhukset kokevat hyvinvointinsa huonommaksi kuin nuoremmat.
- Eläkkeellä olevien ja nuorten välillä on pientä eroavaisuutta esimerkiksi optimismissa tulevaisuuteen, sanoo Bergman. Nuorista, alle 19-vuotiaista kuusi kymmenestä on optimistisia tulevaisuuden suhteen, mutta eläkeläisistä vain puolet.
Yleensä ottaen alle nelikymppiset näyttävät kokevan hyvinvointinsa hyväksi ja antavat sille kouluarvosanan kahdeksan. Yli nelikymppisillä meneekin sitten vähän heikommin: he arvioivat hyvinvointinsa useammin vain tyydyttäväksi ja antavat tälle kouluarvosanan 7,5.
Miten kysely tehtiin?
Hyvinvointibarometri 2012–kyselyyn osallistui tänä vuonna kaikkiaan 7 319 vastaajaa. Tutkimuksen teetti Terve Media ja toteutti M3Research internetkyselynä Terve Median sivustoilla. Hyvinvointibarometrin avulla on tarkasteltu suomalaisten hyvinvointia ja terveyttä vuodesta 2010 lähtien. Tätä sivustoa tuottaa Terve Media.
Lähteet: Hyvinvointibarometri 2012, ministeri Paula Risikon sähköpostihaastattelu, Pami Bergman/M3Research
Katso myös
Hyvinvointibarometri 2012 -infografiikka
Miten Suomi voi? Hyvinvointibarometri 2012 -presentaatio
Lue lisää:
Suomalainen työntekijä voi ihan ookoosti – Hyvinvointibarometri 2012 mittasi lukemat
Näin iso osa suomalaisista karppaa
Suomalaisten onnellisuusprosentti on tässä – Hyvinvointibarometri 2012 selvitti
Aikaa riittää, tuumii suomalainen – mutta lapsiperheessä on hoppu
Näin iso osa suomalaisista popsii vitamiineja ja luontaistuotteita
