Kauneus & Terveys

Näin liikunta vaikuttaa aivoihin


Liikunnalla treenaat aivojasi entistä parempiin suorituksiin keskittymisen ja muistamisen saralla.
Kuvat Thinkstock

Tiesitkö, että lähes puolet ihmisen aivosoluista on varattu liikkumiseen? Fyysinen aktiivisuus muovaa aivoja eli päässämme sijaitsevaa hermoverkkoa. Aivojen eri osien väliset yhteistyötoiminnot paranevat liikunnan ansiosta. Aivojen aktivointi liikunnalla ikään kuin kiillottaa aivojen tiedonkulkuväyliä sekä luo ja tehostaa neuronien välisiä yhteyksiä.

Liikunta myös parantaa aivojen verenkiertoa, jolloin aivot saavat paremmin happea ja ottavat ravinteita tehokkaammin käyttöönsä. Liikunnalla onkin tutkitusti lukuisia myönteisiä vaikutuksia oppimiseen.

Aivot tykkäävät kaikesta liikunnasta

Liikunnalla treenaat aivojasi entistä parempiin suorituksiin keskittymisen ja muistamisen saralla. Heikentynyt verenkierto aivoissa voi nimittäin heikentää sekä muistia että keskittymiskykyä. Samalla voivat lisääntyä väsymys ja uupumus.

Fyysinen aktiivisuus on aivojen aktivointia; samoin kuin ristikoiden ratkominen ja musiikin soittaminen. Ja mikä parasta; aivot pitävät kaikenlaisesta liikunnasta, eivätkä ne kulu käytöstä.

Hyödyllisintä on liikunta, joka nostaa sykettä ja lisää elimistön hapenkulutusta, mutta myös niin sanottu anaerobinen liikunta, kuten kuntosalilla käyminen, on aivoille hyväksi.

Kasvattaa jopa harmaan aineen kokoa

Liikunta muuttaa myönteisesti aivojen toimintaa ja jopa kokoa. Liikunta kiillottaa aivojen valtateitä toimimaan nopeammin ja parantaa niiden yhteyksiä sekä siirtymäreittejä. Tämä on käynyt ilmi vertailtaessa aktiivisesti liikkuvien ja passiivisten ihmisten aivoja. Aktiivinen aerobinen liikunta kasvattaa aivoissa muistiin liittyvien osien, kuten aivoturson ja harmaan aineen kokoa.

Liikunnallinen elämäntapa kannattaa omaksua jo lapsuudessa, koska siitä on hyötyä koulussa ja opiskellessa. Koulumenestys on parempi hyväkuntoisilla, aktiivisesti liikkuvilla kuin passiivisilla ikätovereilla. Siitä on hyötyä niin verbaalisissa että matemaattisissa aineissa.

Tuore tutkimus: Lapset omin jaloin kouluun

Tuore tutkimus Tanskasta kertoo, että jalan tai pyörällä kouluun taitettu koulumatka parantaa keskittymiskykyä useaksi tunniksi. Henkilöautolla tai julkisilla kulkuneuvoilla kouluun saapuneet lapset pärjäsivät huonommin keskittymistä mittaavassa testissä kuin omia jalkojaan käyttäneet.

Kööpenhaminan ja Århusin yliopistoissa tehdyn tutkimuksen mukaan liikunnan myönteinen vaikutus voi kestää jopa neljä tuntia.

Tutkimuksessa oli mukana lähes 20 000 koululaista.

Aloittaminen kannattaa aina

Liikunnan aloittaminen kannattaa kuitenkin missä iässä tahansa. Iäkkäänäkään ei ole liian myöhäistä, sillä liikunnan on osoitettu lisäävän aivojen tärkeiden osa-alueiden kokoa, parantavan muistia ja ehkäisevän etenevien muistisairauksien riskiä myös ikääntyvillä.

Liikunnan avulla lievien aivovaurioiden riski vähenee merkittävästi ikääntyvillä ja liikunta tukee toimintakykyä sekä antaa iloa ja onnistumisen kokemuksia myös jo muistisairauteen sairastuneille ihmisille.

Lue myös:

Julkaistu: 10.12.2012