Mitä tehdä, kun antibiootit eivät enää tehoa?

Antibiootit ovat pelastaneet henkiä ja pidentäneet elinajanodotetta 1940-luvulta lähtien. Ennen sitä tavallisetkin infektiot tappoivat.

Niiden runsas käyttö niin ­ihmisten kuin eläinten ­hoidossa on johtanut kurjaan tilanteeseen: kaikki bakteerit eivät enää reagoi antibiootteihin.

Superbakteereja syntyminen vaatii sen, ­että bakteeri on ollut tekemisissä monen antibiootin kanssa. Aina kun antibiootteja joutuu ekosysteemiin, on mahdollista, että vastustuskykyinen eli resistentti kanta pääsee lisääntymään.

– Bakteerit eivät tunnista, käytetäänkö lääkkeitä oikein tai väärin, ihmisiin, eläimiin tai pelloille torjumaan sieniä. Teho vähenee, kun niitä käytetään paljon, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yksikönpäällikkö Jari ­Jalava ­sanoo.

Ihminen voi kantaa superbakteeria limakalvollaan tai suolistossaan, eikä ­siitä välttämättä ole ongelmaa. Mutta jos on heikko­kuntoinen, tauti voi iskeä. Siksi torjunta­toimet ovat ­tärkeitä. Kun sairastunut tutkitaan ­perusteellisesti, bakteerin leviäminen voidaan estää. ­Infektion hoito on vaikeaa ja hidasta – ja voi johtaa kuolemaan.

Superbakteerien joukossa on suomalaisiakin aikoinaan paljon tappanut tuberkuloosi.

Antibioottiresistenssi on yksi ­kymmenestä ­pahimmasta globaalista ongelmasta. Näin linjasi WHO vuonna 2012. Myös Euroopan ja Yhdysvaltojen tautivirastot ovat havahtuneet tilanteeseen. Maailmanlaajuisesti ihmisten ­antibioottien käyttö lisääntyi vuosina 2000–2010 lähes 40 prosenttia.

Viime vuosikymmenen lopussa kerätyt tiedot ovat synkkiä. Pelkästään Yhdysvalloissa yli ­kaksi miljoonaa saa infektion ­antibiooteille vastustus­kykyisestä bakteerista vuosittain. Vähintään 23 000 kuolee. Euroopan unionin alueella kuolleiden määrä on 25 000 vuodessa.

Jos antibioottiresistenssiä ei saada hallintaan, se vie ennusteen mukaan 300 miljoonan ihmisen hengen vuoteen 2050 ­mennessä. ­Pahimmissa uhkakuvissa palataan aikaan ­ennen antibiootteja. Silloin tavalliseen tartuntaan saattoi kuolla. Leikkaukset kävisivät vaikeiksi, jos jälki-infektioihin ei olisi lääkkeitä.

Uudet tutkimustiedot ovat hillinneet antibioottien tarpeetonta käyttöä.

– On opittu, että äkilliset keuhko­putki- ja poski­ontelotulehdukset ovat ­tyypillisesti ­viruksen aiheuttamia, Turun yliopiston bakteeriopin professori Jaana Vuopio sanoo.

Turistiripuliinkin on totuttu syömään niitä, ­vaikka toipumiseen riittävät lepo ja nesteytys.

Joissakin tilanteissa antibiootteja pitää ehdot­tomasti käyttää, koska ne pelastavat hengen.

Moni lääkäri on silti tottunut käyttämään ­niitä myös varmuuden vuoksi. Usein sairastunut saa kuurin, vaikkei vielä tiedetä, onko se bakteerin vai viruksen aiheuttama. Antibiootit eivät koskaan tehoa viruksen aiheuttamiin sairauksiin.

Myös tutkimuksiin tarvitaan tarkkuutta.

– Näytteestä voi löytyä bakteereja, vaikka ­itse tauti onkin viruksen aiheuttama. Silloin antibiootit eivät auta, Vuopio muistuttaa.

Hän uskoo, että nuoret lääkärit ja valveutuneet asiakkaat miettivät muita hoitotapoja.

Euroopassa superbakteerien ongelmat tunnetaan hyvin. Niitä on monissa sairaaloissa esimerkiksi Italiassa ja Kreikassa.

– Suomesta löydetään yksi tai kaksi ­tällaista superbakteeria kuukaudessa, Jalava sanoo.

Afrikassa ei sen sijaan edes tiedetä, ­kuinka paljon siellä on vastustuskykyisiä bakteereja.

Sota superbakteereja vastaan ei ole vielä ­hävitty eikä missään nimessä ohi. Hygienian parantaminen ja ylenmääräisen antibioottien käytön vähentäminen auttavat, mutta myös ­rokotteilla on saatu hyviä tuloksia. Niillä voidaan estää jotkin bakteeritaudit, esimerkiksi pneumokokin aiheuttamat infektiot, ja jotkin virustaudit.

Rokottamista on kokeiltu myös eläimiin. Esimerkiksi Norjassa lohien rokotteet ovat korvanneet antibiootit. Se on hyvä, sillä monissa maissa lääkkeitä käytetään ­eläintuotannossa ­– ja siten ihminenkin voi saada niiden jäämiä.

– Rehujen mukana annetut antibiootit ja kasvun­edistäjät ovat maailmalla valtava ongelma. Euroopan yhteisö on kieltänyt tämän, ja nyt ­rajoituksiin ovat heränneet Yhdysvallat ja Kiina, Jalava kertoo.

Vuopion mukaan infektioihin pyritään käyttämään täsmälääkkeitä eikä laajakirjoisia ja ­järeitä antibiootteja.

Joskus lääke voi löytyä vanhasta valikoi­masta. Joitakin antibiootteja on poistettu käytöstä, ­koska ne aiheuttivat munuaisvaurioita. Nyt ne ovatkin ainoita, jotka tepsivät.Tulevaisuudessa apua voi kenties saada ­tuhoavista ­viruksia, jotka on kehitelty super­bakteereita vastaan.

Jokainen voi estää vastustuskykyisten mikrobien leviämistä.

1. Pese kädet. Hyvä hygienia on paras keino välttää infektioiden leviäminen.

2. Älä syö kuuria varmuuden vuoksi. Useat taudit, kuten poskiontelontulehdus ja yskä, paranevat ajan kanssa.

3. Noudata reseptiä. Kun lääkäri määrää antibioottikuurin, syö se loppuun.  Älä säästää pillereitä johonkin mielestäsi parempaan hetkeen.

4. Vie apteekkiin käyttämättömät tabletit. Älä heitä niitä roskiin tai pönttöön, josta ne päätyvät luontoon.

5. Mieti reissussa, mitä ja millä syöt. Hygieniataso ei ole hyvä maailman joka kolkassa. Vastustuskykyisiä suolistobakteereita on Afrikassa, Intian niemimaalla, Kaakkois-Aasiassa sekä Etelä- ja Väli-Amerikassa.

6. Älä osta ilman reseptiä. Antibiootteja saa monissa maissa kioskeista. Jätä ne ostamatta.

7. Suosi kotimaista. Suomalaisessa ruoassa ei ole antibioottijäämiä. Eläintuotannossa ei käytetä antibiootteja kasvunedistäjinä tai ennalta­ehkäisevästi.